Ginjinhako se nousi päähän vai miksi silmissä vilisee? Syypää taitaakin olla Rossio-aukion aaltoileva kiveys, joka saa pään pyörälle. Aukio on kuvankaunis upeine suihkulähteineen ja rakennuksineen. Ja jos aukio aaltoileekin, koko muu osa Baixaa onkin sitten kuin viivoittimella piirretty. Suoria katuja, suoria talorivistöjä. Kahvilat ja baarit näyttävät hieman hinnakkailta ja ehdottoman turistisilta, joten päätämme jatkaa matkaa ja nauttia ateriamme muualla. Maisemia voisi vilkaista Santa Justan hissin parvelta, mutta jono on pitkä, emmekä jaksa jonottaa.
Rossio-aukio eli portugaliksi Praça do Rossio
Rossio-aukion kaunis suihkulähde taustallaan Pedro IV:n patsas
A Ginjinha -baari Rossio-aukion laidalla on suosittu niin turistien kuin paikallistenkin keskuudessa. Täällä Anthony Bourdainkin veti hapankirsikkaviinatumut.
Tujua juomaa saa sekä kirsikoilla että ilman.
Santa Justan hissin ohi tuli kuljettua päivittäin, mutta jono oli aina sen verran pitkä, että päätettiin siirtää hissittely tuonnemmaksi. Eipä sitten lopulta tullut käytyä.
Baixa on Lissabonin todellinen keskusta ja sen kautta tulee kuljettua joka paikkaan. Molemmat hotellimmekin sijaitsevat Rossion aukion välittömässä läheisyydessä, My Story Hotel Rossio aukion laidalla ja saman ketjun My Story Hotel Ouro Rossio-aukion ja Comércio-aukion välimaastossa. Meidän makuumme kaupunginosa on turhan turistinen (isoja turistiryhmiä, ylihinnoiteltuja ravintoloita, rihkamakauppoja, höpötupakan myyjiä…), joten se on erinomainen tukikohtana Lissabonin-seikkailuillemme, mutta keskitymme muiden kaupunginosien koluamiseen. Baixalle kannattaa silti uhrata tovi, käppäillä Rossio-aukiolta vaikka Rua Augustaa tai Rua Áureaa kohti jokirantaa, pistäytyä turistirihkamakaupoissa, pällistellä ihmisvilinää ja käydä tsekkaamassa rannassa oleva hulppea Comercio-aukio (Praça do Comércio) riemukaarineen.
Rähjäisen kaunis rakennus Rua Áurean varrella
Comércio-aukio eli paikallisittain Praça do Comércio ja hassu Segway-mies
Joku rakennus holvikaarineen Praça do Comércion laidalla
Ennen illanviettoa Chiadossa ja Bairro Alton baarikortteleissa kannattaa jäädä jokirannan terassille ihailemaan auringonlaskua. Vastarannalla jättimäinen Cristo Rei seisoo kädet kaupungin ylle levitettyinä. Päätämme mennä katsomaan sitäkin myöhemmin, mutta emme koskaan mene. Kylmä olut, kaunis maisema, hyvä seura, trubaduurin tunnelmallinen musisointi. Vaikka Baixa ei onnistu tekemään meihin erityistä vaikutusta, tämä paikka ja tämä hetki on jäänyt mieliimme yhtenä reissun kohokohdista.
25 de Abril -silta (Ponte 25 de Abril) muistuttaa San Franciscon Golden Gatea
Cristo Rei valvoo Lissabonia vastarannalta Almadasta
Ikimuistoinen auringonlasku Quiosque da Ribeira das Naus -baarissa, joka sijaisee jokirannassa Cais do Sodré -juna-aseman vieressä
Kokeile ainakin näitä:
- mene pyörälle päästäsi Rossio-aukion (Praça do Rossio) aaltoilevasta katukiveyksestä
- maista hapankirsikkaviinaa Lissabonin tunnetuimmassa Ginjinha-baarissa
- vältä jyrkkä nousu jalan ja nappaa Santa Justa -hissi Carmo-aukiolle (Largo do Carmo), ihaile samalla reissulla maisemia yli Lissabonin
- ihaile auringonlaskua Tajo-joen rannalla rennonletkeässä Quiosque da Ribeira das Naus -baarissa
Seuraavassa osassa käyskentelemme Chiadon ja Bairro Alton mäkisillä kujilla.
Meilläkin oli keväisellä Lissabonin reissulla hotelli Baixassa aivan siinä pääkadun varrella. Tosi kätevä paikka siirtyä paikasta toiseen ja illalla katsella maagista auringonlaskua rannassa ja koluta kauppoja läpi. Voi että kun tonne pääsis takaisin!
Sanopa muuta, mekin lähdettäis oikein mieluusti takaisin vaikka heti 🙂
Lissabon kiinnostaisi kovasti, eikä nää teidän postaukset varsinaisesti laske kuumetta vaan päinvastoin! Jos vaikka ensi keväänä ottaisi varaslähtöä kesään tuolta käsin 🙂
Arvaatkin varmaan, että suosittelemme lämpimästi :). Kevät olis muuten ihan täydellinen ajankohta, kelien puolesta pääsis jo kesän makuun, mutta ei olis ihan niin kuuma kuin keskellä kesää.
Enpä ollutkaan ennen kuullut Baixasta. Nyt tiedän taas hieman enemmän Lissabonista. Täytyy palata näiden postauksiesi pariin, jos / kun sinne joskus tulee lähdettyä. Mutta mitä ihmettä on höpöhöpö-tupakka?! 😀
Hienoa että onnistuttiin tarjoamaan uutta informaatiota Lissabonista. Näitä juttuja on tulossa roppakaupalla lisää, joten sitten kun Lissabonin-reissu tulee ajankohtaiseksi, vinkkejä kyllä piisaa =D. Höpötupakka on pilveä eli pössyä. Portugalissa on Euroopan liberaalein huumepolitiikka (huumeiden hallussapito ja käyttö dekriminalisoitiin vuonna 2001), joten kaikenlaisia huumausaineita tarjotaan aika aktiivisesti. Yhtenä päivänä laskettiin 12 tarjousta :). Mutta myyjät ei ole lainkaan aggressiivisia tai tyrkyttäviä, ”ei kiitos” kelpaa heille oikein hyvin.
Lissabonissa olen käynyt, mutta liian kauan sitten (noin 11 vuotta sitten). Siksi oli nyt hauskaa lukea näitä teidän postauksia 🙂 Vähän samoja fiiliksiä kyllä jäi tuosta ”höpöhöpö-tupakasta” jo silloin. Pössyttelemään olisi päässyt joka kadunkulmassa 😀
Paikka on ollut mielessä useasti ja hitusen houkuttelisi ottaa sinne sellainen viikko-puolitoista, jossa osan aikaa olisi pääkaupungissa ja sitten ajeisi autolla vähän maata ympäri.
Suosittelemme lämpimästi! Viikossa, puolessatoista ehtii hyvin kaikenlaista. Atlantin rannalle, ehkä etelään Algarven alueelle, ehkä pohjoisen viinitiloille ja Portoon. Me ei valitettavasti autoilla, mutta ehdittiin julkisillakin käydä parissa viikossa aika monessa paikassa. Portugalissa välimatkat on aika lyhyitä.