≡ Menu

Madrid 2008 – jymy-yllätys, Kanerva-kohu ja karmiva kärsimysnäytelmä

Tarinoita maailmalta

Suomi mainittu! Ilkka Kanerva selittelee telkkarissa suhdettaan glamour-malliin. Vuoroin kuvissa vilahtelee vakava Ike, vuoroin poseeraava blondi. Toimittaja selventää kohun taustoja espanjaksi. Emme tuolloin vielä ymmärrä kieltä, mutta reissussa mukana oleva Jukka on opiskellut espanjaa, ja tulkkaa asian koskevan jotain tekstiviestejä. Emme osaa olla ylpeitä kotimaamme saavuttamasta kansainvälisestä näkyvyydestä, joten vaihdamme kanavaa.

Kuvaan ilmestyy näyttävä massatapahtuma. Ihmiset juhlivat jossain pääsiäistä.

Me ollaan Madridissa juhlistamassa Arton kolmekymppisiä. Vielä aamulla Arto kuvitteli jatkavansa töistä säbätreeneihin ja sieltä kotiin, mutta eipä poika arvannut mitä kaikkea maailman paras tyttöystävä oli synttärisankarin pään menoksi juoninut.

Kesken kiireisen työpäivän Arnan soitto yllättää. Ja etenkin kehotus lähteä heti paikalla lentokentälle. Kentällä vastassa ovat paitsi Arna myös Outi, Jukka ja Antti, jotka ovat olleet viikkokaupalla juonessa mukana. Matkakohde paljastuu Artolle vasta Helsinki–Vantaan skumppabaarissa, ja erittäin leveä hymy irtoaa tässä vaiheessa hieman pöllämystyneeltä synttärisankarilta. Kesken jääneet työt mietityttivät, mutta kun Arna vakuuttaa, että työpaikalla ollaan varsin tietoisia muutaman päivän poissaolosta, riemukkaat juhlat saattavat alkaa. Kaikenlaista sitä! Vai mitä?

Mutta palataanpa taas sinne madridilaiseen hotellihuoneeseen ja telkkarissa näytettävään suoraan lähetykseen spektaakkelimaisesta pääsiäiskulkueesta. Hetkonen, sanoi putkonen! Sehän on tuossa viereisellä aukiolla! Äkkiä releet niskaan ja pihalle, siellähän on koko kaupunki!

Suitsukkeen tuoksu, pimeässä lepattavat kynttilät ja valtavan rummun tasaisen kumea sointi täyttävät aukion. Kulkue etenee läpi vellovan ihmismeren raskaasti. Valkoisiin kaapuihin ja verenpunaisiin, pienillä silmänrei’illä varustettuihin huppuihin sonnustautuneet miehet raahaavat paljaissa jaloissaan kahleita. Rauta raapii mukulakiviä. Käsissään miehet kantavat silkkityynyjä, joille on aseteltu valtavia takorautaisia nauloja. Jeesus seuraa perästä. Hänellä on oma risti kannettavanaan.

Jos oli näytelmä komeaa katsottavaa telkkarista, on se sitä moninkertaisesti paikan päällä. Tunnelma on juhlava ja dramaattinen, harraskin. Tai no, oikeasti aika karmiva. Kulkuetta seuraavat kokonaiset perheet vauvasta vaariin, ja kaikki tietävät, että Jessehän se on siinä menossa ristiinnaulittavaksi.  Mutta ei täällä hissutella, juhlahumua on kyllä ilmassa, vaikka kärsimysnäytelmästä onkin kyse.

Katoliset kulkueet kestävät tuntikausia, mutta me lähdetään pian jatkamaan juhlailtaamme toisaalle. Kaupunkilaiset seuraavat myöhemmin perässä, ja sekä 3-kymppistä Artoa että ristille vaeltanutta Jeesusta juhlitaan Madridin lukuisissa ravintoloissa ja baareissa – ja kaduillakin, kuten eteläisemmässä Euroopassa on tapana – aamuun asti.

Ainutlaatuinen kokemus ja ikimuistoinen reissu!

Madrir

Arto on niiiiiin yllätetty! Ollaanpa me muuten ihan kreisin näköisiä, vaikka ei tuosta nyt niin kovin monta vuotta ole… Arnan sairaan pähee monivärikuontalo ja mustatukkainen Arto ilman partaa, hahaha! Loppuun vielä iso kiitos Jukalle kuvasta (meidän omat Mardidin-kuvamme ovat mystisesti kadonneet jonnekin digiavaruuteen…) ja koko poppoolle superhauskasta viikonlopusta ja ihan parhaasta seurasta!

 

Lue lisää Tarinoita maailmalta

{ 0 comments… add one }

Leave a Comment