≡ Menu

G’day mate, tervetuloa Australiaan!

Australiaan

Australia. Tuo ihmeellinen, toisella puolella maapalloa sijaitseva valtava maa oli ehkäpä matkamme odotetuin kohde. Tai siis ehdottomasti odotetuin kohde. Arna on sairastanut parantumatonta Australia-kuumetta 16-vuotiaasta saakka, käytyään maassa ensimmäisen kerran tätinsä ja tämän miehen kanssa vuonna 1994, ja on onnistunut tartuttamaan kuumeen erityisesti viimeisten viikkojen aikana myös Artoon.

AustraliaSiellä se meidän Darwinin lento nököttää taululla, kohta päästään Australiaan! / There it is on the board, our flight to Darwin, so excited to get to Australia soon!

Arnan pohdintaa:

18 vuotta sitten vietin mullistavat viisi viikkoa Australian itärannikolla, ja nuo viisi viikkoa avasivat teini-ikäiset silmäni näkemään, että maailmassa on ihan käsittämättömän paljon nähtävää ja koettavaa. Että elämänmeno ja ihmiset ja luonto voivatkin olla niin erilaisia kuin koto-Suomessa. Että asioihin voi suhtautua avoimesti, positiivisesti ja uteliaasti eikä niin ryppyotsaisesti. Käänteentekevintä oli, kun keskellä kirkasta päivää kadulla tuntematon vastaantulija otti katsekontaktin ja sanoi hymyillen: “G’day, how’s it going?”. Ennenkuulumatonta! Suomessa (Helsingissä) ventovieraita ei katsota kohti eikä niille varsinkaan puhuta. Kännissä voi sössöttää jotain mutta ei nyt herrantähen selvinpäin. Ilahduin tervehdyksestä niin paljon, että tuosta pienestä mutta merkittävästä tapahtumasta lähtien olen päättänyt palata takaisin tuohon maahan, jossa aurinko paistaa ja myös ihmiset ovat yhtä auringonpaistetta. 18 vuoden takaista Australian matkaa on oikeastaan kiittäminen siitä, että palo matkustamiseen on syttynyt (kiitokset kuuluvat oikeastaan Kaisulle ja Alpolle ja tietysti mutsille ja faijalle!), ja elän nyt elämäni parasta aikaa täällä maailmalla, juuri tällä hetkellä unelmieni Australiassa.

Odotukset Australiaa kohtaan olivat toisin sanoen korkealla. Odotimme kuumeisesti Australian ainutlaatuista luontoa: Ulurua, suurta valliriuttaa, punaista aavikkomaisemaa, sademetsiä, paratiisirantoja. Kenguruja, koaloita, krokotiileja, vompatteja, emuja. Myös Australian alkuperäiskulttuurit ja historia kiinnostavat.

Maahan saapuminen Kaakkois-Aasian reppureissun jälkeen asetti myös hieman erilaisia odotuksia kuin jos olisimme saapuneet suoraan Suomesta. Vaikka viihdyimme Kaakkois-Aasiassa erinomaisesti – jopa suunniteltua kauemmin – odotimme jo kovasti pääsyä länsimaahan. Hyvin suunniteltuja ja organisoituja asioita ja yleensäkin länsimaisia standardeja, asiakaspalvelua, pitäviä aikatauluja, sujuvaa liikennettä, kunnon suihkuja ja vessoja ja kyllä, myös länsimaisia ruokia. Juustoa, kunnon leipää, viiniä, salamia, jugurttia, mysliä, pihviä, oliiveja, tuoreita kasviksia… Hypättiin Balilla lentokoneeseen intoa puhkuen, kohta olisimme Australiassa, jumalauta!

Saavuttiin Darwiniin sunnuntai-iltana klo 23:00 ja ajeltiin lentokentältä shuttle-bussilla suoraan kaupungin sykkivimpään ytimeen Mitchell Streetille, jossa hostellimme Melaleuca (tsihihi) On Mitchell sijaitsee. Tässä vaiheessa iski kulttuurishokki, eikä lainkaan positiivinen sellainen. Jengihän oli ihan tättärää! Kadulla hoiperteli jurrista nuorisoa laulaen, toisiaan kaulaillen ja taisipa joku porukka ryhtyä vähän painimaankin. Pariskunnat kehittelivät jurrisia mustasukkaisuusriitoja. Ohikulkijoille huudeltiin ja juomatölkkejä tyhjennettiin nopeasti ennen baariin menoa. Polkupyörätaksin peräkärryyn oli ängennyt tuplasti liikaa väkeä, joilla kaikilla oli juomatölkit käsissään ja kauheeta älämölöä pidettiin ja ohikulkijoille kippisteltiin. Tätä lajia ei ollakaan nähty taas vähään aikaan – humalahakuista juomista nimittäin – Aasiassakaan kun ei tullut pyörittyä missään baariskeneissä. Ihmeteltiin menoa parin huurteisen schnoonerin (425 ml kokoinen olut pohjoisen territorion slangilla) verran, jonka jälkeen paineltiin turvaan hostellihuoneeseemme ja uni tuli houkuttelematta.

Seuraavana aamuna Darwin näyttäytyi jo ihan toisenlaisessa valossa. Edellisillan kännikalat olivat jossain pimeissä huoneissa potemassa krapulaansa ja me nautittiin auringonpaisteesta ja ensimmäisestä päivästä Australiassa ihan täysin rinnoin. Kierreltiin Coles-supermarketissa (“Koleksissa”) ja ihailtiin runsaita ja houkuttelevia liha-, juusto- ja leipähyllyjä, pistäydyttiin bottle shopissa eli paikallisessa Alkossa hipelöimässä viinipulloja, ylitettiin autoteitä suojatietä pitkin (täällä katsotaan ensin oikealle, sitten vasemmalle ja vielä kerran oikealle) ja vaihdeltiin kuulumisia kaupantätien, tarjoilijoiden ja muiden turistien ja paikallistenkin kanssa. Täällä on tosiaan tapana missä tahansa asioidessa tervehdyksen lisäksi vaihtaa useampikin sana, joskus pelkkä “how are you” riittää, joskus homma saattaa äityä suorastaan small talkiksi.

Australia

 AustraliaSilmänkantamattomiin viinipulloja bottle shopissa / Wine as far as the eye can see in bottle shop

Ollaan vietetty Australiassa nyt parisen viikkoa ja viihdytään ihan älyttömän hyvin, täällä on mahtavaa! Aurinko paistaa, ihmiset ovat uskomattoman vieraanvaraisia ja sydämellisiä, eläimet ja luonto ovat ihmeellisiä ja maisemat henkeäsalpaavia. Alustavan suunnitelman mukaan meillä on Australiassa vielä pari kuukautta aikaa, mutta saa nähdä tullaanko ikinä pois :). (Työkavereille ja Australian maahanmuuttoviranomaisille tiedoksi, että tuo viimeisin oli sitten vitsi!)

Cheers!

{ 2 comments… add one }

Leave a Comment