≡ Menu

Joogaa ja kasvisruokaa Ubudissa

kasvisruokaa Balilla

Ubudiin saavuttuamme ja alkujärkytyksestä toivuttuamme päätettiin asettua kaupunkiin vähän pysyvämmin, jopa viikoksi tai pidemmäksikin aikaa. Alettiin välittömästi kartoittaa Ubudin joogaretriittimarkkinoita, jotka saamiemme tietojen mukaan ovat mittavat. Tähtäimessä oli noin viikon mittainen aloittelijoille sopiva retriitti. Oltiin nimittäin päätetty aloittaa kauan suunniteltu joogaharrastus juurikin Balilla, joka on yksi maailman suosituimmista matkakohteista joogasta ja kaikenlaisesta hihhuloinnista spirituaalisuudesta kiinnostuneille.

Ubud_Ganesha_web

Ganesha on joogien suojelija

Kun sopivan sisältöistä ja ennen kaikkea sopivan hintaista pakettia ei näin lyhyellä varoitusajalla löytynyt, päätettiin toteuttaa retriitti DIY-periaatteella. Ostettiin 20 kerran sarjakortti Yoga Barn -salille, jolla on todella monipuolinen tuntitarjonta ja myös intro-tunteja aloittelijoille. Joogattiin noin puolentoista viikon aikana joka päivä ainakin kerran, useimpina päivinä kahdesti. Kokeiltiin Hatha-joogaa, Yin-joogaa, Yin Yang -joogaa, Restorative-joogaa, Yin Healingia, lyengar-joogaa ja muutamana aamuna herättiin jopa seiskalta alkavalle Morning Flow -tunnille (herätys varttia yli kuusi!). Joogan lisäksi syötiin kasvisruokaa ja käytiin hieronnoissa ja kauneushoidoissa, ihan niin kuin pakettiretriiteissäkin.

Ubud_YogaBarn2_web

Yoga Barnissa tuli käytyä aikaisin aamulla, myöhään illalla ja sillä välillä.

Niin, se kasvisruoka. Päätettiin tosiaan heittäytyä täysillä tähän joogahommaan ja luovuttiin joogaviikon ajaksi lihansyönnistä. Kasvissyönti on Ubudissa helppoa kuin heinänteko, trendikkäitä kasvisravintoloita on nimittäin joka kulmalla ja niissä on tarjolla mitä mielikuvituksellisimpia ruoka-annoksia, leivonnaisia ja terveyspirtelöitä. Monissa paikoissa tarjotaan myös raakaravintoa, luomua ja vegaanisia vaihtoehtoja. Trendiravintoloiden ulkopuolella kasvissyönti osoittautuikin hankalammaksi, kasvisvaihtoehtoja oli todella niukasti ja ne olivat tylsiä, ja kasvisruokina myytävissä annoksissa saattoi ihan hyvin olla vaikka vähän kanaa. Tällainen meininki on varmaan pitkän linjan vegeille ihan tuttua kauraa, mutta meille kokemus oli sangen herättävä. Onkohan tilanne Helsingissäkin edelleen niin kehno, että kasvissyöjä saa ravintolassa (pl. kasvisravintolat) valita tyyliin yhdestä tai kahdesta kasvisvaihtoehdosta?

Ubud_Kafe_raakaruoka_web

Ubudista sai todella hyviä kasvispöperöitä, tässä KAFEn raw chili

Ubud_nasicampur_web

Indonesialaista nasi campuria eli erilaisia pikkuannoksia riisin kera sai Ubudista myös kasvisversiona, tässä Sopan nasi campur

Ubud_BaliBuddha_web

Bali Buddhasta sai hyviä rehupetteripizzoja

20 kerran sarjakortti riitti lopulta noin puoleksitoista viikoksi. Arton joogaharjoitukset loppuivat valitettavasti vähän ennen aikojaan flunssan takia, mutta Arna joogasi sitten senkin edestä. Jooga ei ollut meille ihan upouusi juttu, Arnalla oli kokemusta entuudestaan joidenkin kertojen ja Artolla yhden kuntokeskustunnin verran, joten tiedettiin vähän mitä odottaa. Viikko ylitti kuitenkin odotukset, ja erityisesti erilaisten joogatyylien määrä yllätti positiivisesti. Jooga ei olekaan vain joko astangaa tai hathaa vaan mukaan mahtuu jos jonkinlaista variaatiota! Kokeilemistamme tyyleistä lemppareiksi muodostuivat yin- ja restorative-jooga, jotka yhdistävät rauhallisia ja pitkäkestoisia venytyksiä (tai restorativessa ei edes venytetä vain vaan ollaan) ja mindfulnessia (=tietoinen läsnäolo). Todella rentouttavaa ja rauhoittavaa mutta samalla kroppa tekee töitä.

Ubud_YogaBarn_web

Toinen Yoga Barnin joogasaleista, ei kehdattu kuvata kesken tunnin 🙂

Me hullaannnuttiin joogaan ihan täysii, ja aiotaan ehdottomasti jatkaa lajin harrastamista viimeistään Suomessa, mutta mahdollisuuksien mukaan myös täällä reissun päällä (Arna osti oman joogamatonkin, jota nyt raahataan repussa, joten parempi olis joogailla nyt sitten…). Arnan pitkään jatkuneet selkäkivut helpottuivat viikon aikana huomattavasti (joskin palasivat päivittäisen joogan loputtua…) ja olo tuntui muutenkin pirteämmältä, vetreämmältä ja ryhdikkäämmältä. Mielikin tuntui kai jotenkin kevyemmältä.

Täälläpäin maailmaa joogan filosofinen ja spirituaalinen puoli on erittäin näkyvästi läsnä, ja täytyy sanoa, että se oli meille välillä vähän liikaa. Me vierastettiin aluksi kovastikin esimerkiksi tuntien alussa veisattavia om- ja shanti-mantroja, jotka muistuttavat liikaa rukoilemista, mutta niihinkin tottui sitten kyllä. Veisattiin shantia (=rauha) lopulta siellä sitten muiden joukossa, vaikka ei se ihan luontevalta tuntunut. Jollain tunnilla oli vähän intensiivisempää ja pitkäkestoisempaa veisuuta, ja siitä me jättäydyttiin suosiolla sivuun. Toki joogassa henkinen puoli on (vähintään?) yhtä tärkeä kuin fyysinenkin, ja siihen sellainen tietynlainen mystiikka kuuluu ehdottomasti, mutta kaikenlainen uskonnollisuuteen tai yliluonnollisiin voimiin viittaava menee meillä yli hilseen. Meille jooga on apuväline kehon ja mielen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen, liikuntalaji ja rentoutumisen väline, ei filosofia, aate tai elämäntapa.

Kasvisruokavaliokokeilu herätti paljon ajatuksia ja hyviä aikeita. Erityisesti Arnalla ajatus lihansyönnin vähentämisestä on kypsynyt mielessä jo pidemmän aikaa, mutta viimeistään nyt päätös radikaalimmasta vähentämisestä on vahvistunut. Jo nyt lautaselle löytää tiensä useasti mieluummin kasvis- kuin lihavaihtoehto, mutta viimeistään Suomessa tofu, tempeh, seitan ja kumppanit tulevat korvaamaan mauttomat ja ahtaissa häkeissä kasvaneet sika-naudat ja broilerit. (Totaali)kasvissyöjiä meistä ei saa tekemälläkään (miten pekonista, chorizosta, ilmakuivatusta kinkusta tai maksamakkarasta voisi muka luopua?), mutta lihansyönnin vähentäminenkin lienee hyvästä. Ja kun lihaa syö harvemmin, sitä voi hyvin panostaa eettisiin ja ekologisiin vaihtoehtoisin. Matkalla ei aiota ottaa asiasta stressiä, vaan syödään mitä eteen sattuu, mutta sitten kotona omien kauppareissujen ja kokkailujen varassa niitä hyviä valintoja on helpompi tehdä.

error
{ 4 comments… add one }
  • Zepa 16.8.2012, 09:57

    Vau mikä sali! Tuollapa kelpaisi vääntää 🙂

    • Cocoa etsimässä 27.8.2012, 14:01

      Kiitos Zepa kommentista!

      Kelpasi kyllä vääntää! Tollasia kun saisi Helsinkiinkin, tosin ikkunasta avautuvat maisemat olis vähän toista :).

  • Bones 19.8.2012, 09:57

    Joo siis noin se valitettavasti on, että jos menee ravintolaan stadissa, ni on jopa kaks vaihtoehtoa yleensä josta valita… Musta Hans Välimäki valitti ihan aiheesta ku sano, että se on kokkien ammattitaidon puutetta jos ei osaa käsitellä kasviksia ja tehdä niistä liharuoan veroisia ateriakokonaisuuksia. Maustamisen opettelu -ja se kypsyttämisaste, ei mitään viis tuntia hautunutta räkää- xD No, nepalilainen ja intialainen tietty aina varma valinta kasvissyöjälle…
    Hei mä muuten oon kans käyny joogaamas (astangaa Helsingin astangakoululla), siistii et teitäki on purassu joogakärpänen, en ole yksin!

    • Cocoa etsimässä 27.8.2012, 14:09

      Mä oon huomannut ton kasvisruokavaihtoehtojen puutteen kun ollaan valittu Iinan kanssa ravintoloita. Aika surkeeta. Nepalilaisissa ja intialaisissa mäkin otan aina kasvisvaihtoehtoja kun ne on niin hyviä. Mut jos ei satu tykkäämään nepalilaisesta tai intialaisesta niin se on sitten vähän huonompi homma.

      Mekin varmaan tsekataan toi astangakoulu sit ku palataan, törmäillään varmaan sit siellä! Täytyy kyllä yrittää löytää noita muitakin kuin astanga-tunteja jostain, toi yin-jooga oli ihan älyttömän jees mun selälle. Joskin astangakin on varmaan kyllä.

      -Arna

Leave a Comment

Next post:

Previous post: