≡ Menu

Roadtrip Kaliforniassa – Unenomainen Pacific Grove

Pacific_Grove

Istuimme motellihuoneen lattialla ja nojasimme sängyn päätyyn. Tuli loimusi takassa. Jääkylmä Sierra Nevada Pale Ale maistui rentouttavalta rasvaisen pizzan päälle. Friidu oli ryöminyt jo tovi aiemmin omaan pesäänsä ja tuhisi nyt unissaan ilmeisen tyytyväisenä. Meilläkin alkoi silmät lurpahdella siihen malliin, että oli syytä siirtyä unten maille.

”Huh, olipahan päivä.”

Takana oli piiiitkä rupeama tien päällä. Kuten edellisessä postauksessa kerroimme, päivämme – ja oikeastaan koko Kalifornian roadtrippimme – alkoi varhain San Franciscosta, josta teimme ensin aamutuimaan visiitin pohjoiseen, Muir Woodsin luonnonpuistoon.

IMG_7371

Muir Woodsista lähdimme pudottelemaan rauhallisesti takaisin etelään, ensin läpi San Franin ja edelleen kohti myyttistä Big Suria. Ylitimme toistamiseen Golden Gate -sillan, aurinko paistoi, fiilis oli mitä mainioin. ”Täällä sitä ollaan! Roadtripilla Amerikassa! Yeehaw!”

Hopeanuolemme nieli asfalttia, ja matka taittui vauhdilla valtatien rytmissä. Pikkuhiljaa tie vietti lähemmäs rantaa, ja pian oikealla puolellamme kimalsikin Tyyni valtameri. Tuon lätäkön toisella puolella oli Aasia. Välillä tie sukelsi vihreään metsään, toisinaan halkoi peltoja ja pieniä rantakaupunkeja. Jos täällä oli jo näin upeaa, millaista mahtaisikaan olla Big Surissa.

Liikennevaloissa katselimme kun paikalliset suuntasivat surffilauta kainalossa kohti tyrskyjä. ”Pitäisikö muuttaa tänne?”

IMG_6133

Tällä vajaan 200 kilometrin matkalla San Franciscosta Montereyn niemimaalle olisi riittänyt itsessään jo nähtävää yhden roadtripin verran. Jos aikaa olisi ollut rajattomasti, olisimme voineet jäädä nauttimaan nähtävyyksistä. Trekkailtu komeissa maisemissa, ihailtu jylhää luontoa lukuisilla näköalapaikoilla, pistäydytty ihmettelemässä pikkukaupunkien charmia, käppäilty rannoilla ja tähyilty merileijonia ja saukkoja – jopa valaita. Tyydyimme kuitenkin ihastelemaan näkymiä autosta paria pysähdystä lukuun ottamatta. Halusimme ehtiä majapaikkaamme Pacific Groveen hyvissä ajoin ennen iltaa, sillä Arna ei missään nimessä halunnut ajaa pimeällä. Kaikki tuo mainittu tehtäisiin sitten Big Surissa.

IMG_7452
IMG_6147

Roadtrippimme pääkohde oli siis Big Sur. Se kaistale Kalifornian rannikolla, joka esiintyy aina kärkikahinoissa kauneimmista maisemareiteistä puhuttaessa. Halusimme aloittaa tuon pätkän heti aamusta virkeinä ja reippaina, joten olimme etsineet sopivaa yöpymispaikkaa jostain sen lähettyviltä. Kenties Montereysta tai Carmelista, ehkä Santa Cruzista? Kaikista vaihtoehdoista päädyimme lopulta Pacific Groveen sijainnin, verrattain edullisen majoitustarjonnan ja ehkä hieman sen tuntemattomuudenkin vuoksi. Kaikkihan nyt Montereyn tietävät, mutta kuinka moni on käynyt sen naapurissa? Itse asiassa nämä kaksi ovat kiinni toisissaan niin kylki kyljessä, että on vaikea sanoa missä raja kulkee. Yhtä kaikki, googlailun perusteella Pacific Grove näytti oikein kauniilta pikkukaupungilta.

IMG_7451

Mutta sinne oli vielä matkaa. Aurinko alkoi painua mailleen. Nälkä kurni mahassa ja autossa kököttäminen alkoi kyllästyttää. Alkumatkan innostus alkoi olla tipotiessään. Tienviitta osasi kertoa meidän saapuvan pian Santa Cruziin. Enää – tai siis vielä! – melkein kolmannes matkaa jäljellä. Huh…

Santa Cruzin jälkeen maisemat muuttuivat yksitoikkoisemmiksi ja tie ruuhkaisemmaksi. Ei se reissaaminen aina niin hehkeää ole. Eniten jännitti Friidun jaksaminen. Yksi yrjöilytauko oli pidetty jo aamulla Muir Woodsiin mennessämme, toista emme haluaisi.

IMG_7457
IMG_7453

Pian tie kuitenkin leveni, ruuhka helpotti ja rantavallin takaa pilkahti sinistä. Teollisuustaajamat muuttuivat vehreiksi puistoiksi ja lopulta kaupungiksi. Monterey ja sen jälkeen heti Pacific Grove. Vihdoin perillä! 

Sunset Innissä meidät otti vastaan maailman ystävällisin respa. Mökkikeskittymä näytti erittäin mukavalta ja huonekin oli oikein siisti ja nätti – ja se jutun alussa mainittu takkakin siis löytyi. Ennen yöpuulle vetäytymistä lähdimme vielä kylille etsimään jotain suuhunpantavaa ja tutustumaan samalla naapurustoon. 

IMG_7691
IMG_20190606_105029

Aivan majapaikkamme nurkilla sijaitsevan El Carmelo -hautausmaan vehreillä nurmilla käyskenteli kauriita. Panimme auton pikaisesti parkkiin ja lähdimme katsomaan näitä kauniita luontokappaleita lähempää. Friidu oli fiiliksissä: ”Bambeja!” hän tiesi. Kauriita näkyi lopulta muuallakin kaupungissa.

IMG_20190605_184841
IMG_20190605_185213

Pacific Grove vaikutti alkuillan punerruksessa jollain tavalla oudolta. Kuin kulissilta. Pääkadun kauniit vanhat puutalot seisoivat siististi rivissä kuin elokuvan lavasteet. Ihmisiä ei näkynyt kuin muutama ja hekin tuntuivat tulevan vastaan useamman kerran. Satunnainen vastaantulija tervehti meitä ja lausahti jotain repliikinomaista. Olimmeko tipahtaneet keskelle The Truman Showta? Ohitsemme valui pick-up, jonka lavalla kaksi tuimailmeistä huskya seisoi etutassut ohjaamon katolla ja loi meihin läpitunkevan katseensa. Erikoinen paikka. Eivätkä ne kaduilla haahuilleet kauriit tehneet tunnelmasta ainakaan yhtään tavallisempaa.

IMG_20190604_202239
IMG_20190604_202259
IMG_20190604_195906

Pacific Grove ja kaltaisensa ovat kenties juuri niitä amerikkalaisia pikkukaupunkeja, joista kumpuaa loputtomasti kiehtovia tarinoita, elokuvia ja tv-sarjoja. Niitä, joissa näennäisen idyllin alla kytee jotain outoa ja joskus synkkääkin. Twin Peaks, Stranger Things, Wayward Pines, Totuus Harry Quebertin tapauksesta, Rooman sheriffi ja Villi pohjola ovat kaikki sarjoja, joiden tapahtumat voisi sijoittaa Pacific Groveen. Ja on siellä filmattukin elokuvia ja sarjojakin. Muun muassa Turner ja täystuho, sekä Big little Lies on kuvattu osin juuri Pacific Grovessa.

Mutta ei Pacific Grovessa mitään uhkaavaa ollut. Viimeistään päivänvalossa se näytti vain kauniilta pikkukaupungilta. Ei ihme, että Life-aikakausilehti valitsi aikanaan Pacific Groven Amerikan romanttisimmaksi kaupungiksi. 

IMG_7768
IMG_7792
IMG_20190604_200135

Mistä muusta Pacific Grove on sitten kuuluisa? No perhosista! Jollain tavalla tämä erikoisuus sopii Pacific Groveen kuin pekoni pannukakun päälle. Muistatteko Arton taannoisen matkaunelman? Se oli lähellä toteutua kun näin puolivahingossa satuimme paikkaan, jossa massoittain liikkuvat monarkkiperhoset talvehtivat.

Vaikka itse perhosia ei tähän aikaan vuodesta juuri näkynytkään, niiden vaikutus kaupungissa oli selvä. Perhosaiheisia tavaroita oli myynnissä yllin kyllin, ja lähes jokaista taloa koristi perhonen jossain muodossa – olipa yhden talon julkisivu pyhitetty kokonaan näille siivekkäille. Kannattaa siis ehdottomasti käydä tsekkaamassa Pacific Groven perhostalo, jonka tarina on sympaattinen. Vastavihitty pariskunta, Sonja ja “J”, toteuttivat unelmansa ja muuttivat Pacific Groveen ja siis juuri tähän taloon vuonna 1977. Raihnaisen talon kanssa oli omat ongelmansa vuosien mittaan, mutta 90-luvun alussa pari kohtasi suuremman vastoinkäymisen. Sonja alkoi menettää näköään. Mies askarteli vaimolleen lahjaksi värikkään puisen perhosen, jonka Sonja yllättäen näki varsin hyvin. Kirkkaat värit erottautuivat kaikesta muusta jo haipuvasta. Vuosien mittaan näitä kirkkaita koristeita karttui yhä enemmän ja enemmän. Nyt ne ovat ilahduttamassa Sonjan lisäksi meitä muitakin.

Perhosten keräilijöiden muuten kannattaa malttaa mielensä Pacific Grovessa. Monarkkiperhosen vahingoittamisesta saattaa nimittäin napsahtaa tuhannen taalan sakko.

IMG_20190606_145629
IMG_7795
IMG_20190606_145137

Vaikka Pacific Grove oli oikein mukava ja kaunis pikkukaupunki, jossa olisi voinut periaatteessa viettää vähän enemmänkin joutilasta aikaa, pari päivää riitti tällä kertaa hyvin – josta siitäkin ajasta olimme itse asiassa suurimman osan ihan muissa maisemissa. Uneliaassa kaupungissa ei nimittäin juuri tekemistä ole. Sen ympäristössä kylläkin, kuten esimerkiksi 17 Mile Drive -maisemareitti, mutta palataan siihen myöhemmin omassa postauksessaan.

Painuimme siis päivän päätteeksi takaisin kämpillemme pizzalaatikot ja six-pack mukanamme, nautimme illallisen ja asettauduimme vielä hetkeksi takan ääreen. Miten hieno päivä meillä oli ollutkaan! Muir Woodsin taivaita hipovat punapuut ja metsän rauhoittava vaikutus. Legendaarinen Golden Gate -silta, roadtrip ja valtameri. Pikkuisen into bambien ja perhostalon ja kaiken muunkin kanssa. Oudon ihastuttava pikkukaupunki ja upea pitkä loma – joka oli vasta alussa! – tässä mahtavassa vastakohtien ja mahdollisuuksien maassa! Saako tätä sanoakaan: Aiemmin olimme olleet lovessa New Yorkiin, mutta nyt olimme rakastuneet Amerikkaan.

Mutta nyt oli tullut aika siemaista viimeinen huikka Sierra Nevadaa ja painua sitten pehkuihin. Huomisesta tulisi kerrassaan upea päivä, sillä…

Big Sur, here we come!

Tässä vielä vinkit Pacific Groveen:

  • Sunset Inn: Erittäin kohtuuhintainen, mutta silti mukava ja viihtyisä majapaikka muutaman minuutin ajomatkan päässä Pacific Groven keskustasta. Hinnat vaihtelevat sesongin mukaan, me maksoimme noin 170 bucksia per yö. Aamiainen sisältyy hintaan.
  • International Cuisine: Tämä geneerisesti nimetty ruokapaikka oli ainoa, jossa kävimme – jopa kahdesti. Nimensä mukaisesti täältä saa ihan mitä vaan pizzasta hamppareihin, venäläisestä turkkilaiseen ja kaikkea siltä väliltä. Me haettiin täältä ekana iltana pizzat, jotka olivat todella hyvät, sellaiset amerikkalaistyyliset pannupizzat. Lähtöpäivänä kävimme lounasburgereilla, jotka taas eivät olleet kummoiset, joten suosittelemme pizzoja.
  • Pacific Grove Butterfly House: Ainoa Pacific Groven “nähtävyys”, joka siis ei ole mikään vierailukohde tai museo, vaan yksityinen koti. Mutta näyttävä sellainen! Taloa saa kernaasti käydä ihailemassa, eivätkä asukkaat pane tätä ollenkaan pahakseen. Tästä nähtävyydestä tulee hyvälle tuulelle.
IMG_20190604_203724
IMG_20190605_212744

error
{ 2 comments… add one }
  • Nimetön 1.3.2020, 15:31

    Täytyy laittaa itsekin harkintaan Pacific Grove pysähdyspaikaksi ensi kesän Roadtripillemme. Aiemmin olin miettinyt vain Santa Cruzia, mutta Pacific Grove vaikuttaa varsin hyvältä vaihtoehdolta.

    • Cocoa etsimässä 3.3.2020, 20:30

      Jes, kannattaa ehdottomasti tsekata myös tämä vaihtoehto. Pacific Grove ei ehkä kaupunkina vedä vertoja Santa Cruzille – ainakin se on pienempi ja uneliaampi – mutta meille se oli passelimpi tosiaan jo pelkästään sijaintinsa ansiosta. Ja olihan se oikein herttainen kyllä muutenkin.☺️

Leave a Comment