≡ Menu

Lake Toba – joutenoloa järvimaisemissa

Lake Toba

”Moro moro!”
”Mitä jätkä, mitä kuuluu?”
”Tervetuloa Lake Toballe!”
”Missä hotellissa te asutte?”

Lake Toba on ollut suosittu matkakohde suomalaisten reppumatkaajien keskuudessa vuonna 2004 ilmestyneestä Madventures-tuotantokaudesta lähtien aina viime vuosiin saakka. Rikun ja Tunnan ja heidän jalanjälkiään kulkeneiden vaikutukset näkyvät Toballa paikallisten turismityöläisten kohtuullisen sujuvana suomen kielen taitona. Eräskin jamppa otti lautalla kontaktia toteamalla ”vittu, sataa”, ja siitähän virisi ihan oikea suomenkielinen keskustelu. Lopuksi rastapää laulaa lurautti vähän Zen Cafeta. Terve terve mitä kuuluu -meininki olisi ilman muuta ainoastaan ärsyttänyt jossain Phuketissa, mutta Toballa se oli aika sympaattista. Ihmiset olivat aidosti iloisia saadessaan suomalaisia vieraita, tai vieraita ylipäätään.

Aivan viime vuosina suomalaisia ei ole Toballa enää juurikaan näkynyt, kuten ei muitakaan turisteja. Itse asiassa Lake Toban turistikeskus Tuk Tuk oli todella rauhallinen ja minkäänlaista menoa sai ihan hakemalla hakea. Majapaikkoja, ravintoloita ja matkamuistomyymälöitä oli pilvin pimein, mutta asiakkaat loistivat poissaolollaan. Luimme matkaoppaasta, että 90-luvulla Lake Toba on ollut todella suosittu ja vilkas turistikohde, mutta ilmeisesti pohjoista Sumatraa koetelleet luonnonmullistukset ja poliittisesti epävakaa tilanne ovat karkottaneet matkailijat.

Lake Toballa oli todella rentoa ja leppoisaa viettää pari viikkoa. Tuk Tukin kylä on idyllinen, maisemat upeita, ilmasto miellyttävä ja ihmiset äärimmäisen ystävällisiä. Monet jumahtavat Toballe pidemmäksikin aikaa, majapaikkamme Libertan väki osasi kertoa, että suomalaiset jumahtavat yleensä kolmeksi viikoksi tai kuukaudeksi. Tapasimme saksalaisen, joka oli jumahtanut vuodeksi. Toballa ei ole juurikaan tekemistä, mutta ei sitä kyllä kaipaakaan.

Lake Toba duunarit

Pysähdyttiin tienvarteen kuvaamaan järvimaisemia, ja nämä jampat halusivat ehdottomasti, että otamme heistäkin kuvan.

Lake Toba koululaiset

Koululaistytöt pysäyttivät meidät ja halusivat harjoitella englantia. Lopuksi kaikki halusivat meidän kanssa kuvaan, kuvia räpsittiin tietysti jokaisen kännykkäkameralla. Ja päästiin jakamaan nimikirjoituksiakin – kylläpä tuli julkkisolo!

Lake Toba kanat

Kanaemoja poikueineen oli joka puolella.

Lake Toba kissa

Hieman arka kissanpoika jaksoi poseerata.

Liberty Homestay banaanipannukakku

Aamut aloitettiin Liberta Homestayn maanmainioilla suklaakuorrutteisilla banaanipannareilla.

Vuokrattiin muutamana päivänä fillarit ja ajeltiin ympäri maaseutua katselemassa maisemia ja valokuvailemassa, joinakin päivinä vain käveltiin Tuk Tukia ympäri (4 km). Yhtenä päivänä käytiin ottamassa aurinkoa ja pulahtamassa järvessä ja muu aika vietettiin loikoillen, kirjaa lukien, blogihommia tehden ja jutustellen. Toballa on muutamia turistikohteita, joissa aktiiviset matkailijat käyvät piipahtamassa, mutta me ei jaksettu tässä vaiheessa matkaa innostua vesiputouksesta, kuumasta lähteestä tai näköalatornista, varsinkin kun oltiin kuultu, etteivät ne ole kovin ihmeellisiä. Myös kulkeminen on Toballa vähän hasardia. Tiet ovat huonoja ja liikenne vaarallista. Eräänäkin päivänä kuultiin bussin ajaneen rotkoon 7 matkustajaa mukanaan.

Sumatralla noin laajemmin katsottuna olisi ollut vaikka mitä mielenkiintoista, mutta oltiin tultu saarelle tällä kertaa vain Lake Toban takia, ja aiottiin jatkaa matkaa mitä pikimmiten kohti Balia.

Lake Toba pyöräretki

Pyöräretkellä. Tässä on just paineltu joku kilometrin mittainen ylämäki.

Lake Toba maisema

Kukkulan laelta avautuivat upeat maisemat.

Lake Toba maisema

Näissä maisemissa kelpasi olla vaan ja pötkötellä.

Lake Toba maisema

Vielä yksi kaunis järvimaisema

Lake Toba maissit kuivumassa

Talojen edustoilla oli maissia kuivumassa. Joskus kanat kävivät vähän nokkimassa niitä.

Lake Toba kuorma pyörän päällä

Tokihan siihen vielä muutama nyssäkkä mahtuu…

Lake Toba maanviljelijät

Tuk Tukin turistikeskuksessa oli myös paikallisten asumuksia ja viljelysmaita. Tämä  pelto sijaitsi aivan majapaikkamme vieressä.

Lake Toba hauta

Hauta kukkulalla. Batakit eivät hautaa kuolleitaan maahan (=helvettiin), vaan tällaisiin taloihin.

Lake Toba Penny's bookshop

Täydennettiin kirjavarastoja Penny’s Bookshopissa. Löytyi paljon suomenkielisiäkin kirjoja.

Paikallisista ihmisistä kerrottakoon sen verran, että Lake Toban ympäristöä asuttavat pääasiassa batakit, jotka ovat tunnettuja hurjasta ihmissyöntimenneisyydestään! Batakien historiaan ja kulttuuriin (ja ihmissyöntitarinoihin!) voi käydä tutustumassa esimerkiksi Ambaritan kylässä sijaitsevilla kivituoleilla (stone chairs). Paikallisoppaaseen kannattaa ilman muuta panostaa 30 000 rupiaa eli reilut 2 euroa, muuten tästä kiinnostavasta pikkumuseosta ei varmasti saa mitään irti.

Lake Toba poppamies

Arto demonstroi kuinka shamaani suorittaa rituaaleja tuomitun ympärillä.

Lake Toba pyöveli

Arna demonstroi tuomion toimeenpanoa.

Lake Toba sauva

Shamaanin taikasauva

Batakit ovat kovia musisoimaan. Sanonnan mukaan batakkimies ei ole koskaan kaukana kitarastaan, ja iltaisin pienistä kadunvarsien jungle juice -baareista kuuluukin aina iloista soittoa ja laulua. Batakeilla on rytmi veressä jo syntyessään, ja mekin havaitsimme jo pienten lasten näppäilevän kitaraa ja paukuttavan rumpuja, ja isosisarusten opettavan soittohommia nuoremmilleen. Satuimme eräänä iltana uuden baarin avajaisiin ja päädyimme lopulta laulelemaan ja soittelemaan paikallisten kanssa aamuun asti. Kokemus, joka jää varmasti ikuisesti mieleen!

error
{ 8 comments… add one }
  • Anonyymi 10.7.2012, 09:47

    Veditkö Levottoman tuhkimon?

    Iina

    • Cocoa etsimässä 11.7.2012, 12:06

      Hitsi, miten toi ei tullut edes mieleen. Nehän olis varmaan tarjonnut töitä!
      -Arna

  • Pastori 11.7.2012, 10:36

    Lauleskelitkos Arto Batteryn sillai Mikkeli moodilla? 😀 Oli muuten varmaan ihan sairaan pahhaa toi banskupannari! Tässähän tulee nälkä:)

    • Cocoa etsimässä 17.7.2012, 04:42

      Hehee, enpä lauleskellut. Olisin tietysti voinut esitellä sen batakeille perinteisenä savolaisena kurkkulaulantana. Mutta luulenpa että siitä olisi seurannut vain hämmennystä ja kiusallinen hiljaisuus.=) Joo, noi pannarit oli törkeen hyviä!
      -Arto

  • Anonyymi 14.8.2012, 09:37

    Moikka 🙂 Saitte musta uuden seuraajan..itsellä reissu tiedossa lokakuusta eteenpäin..Lake Toballe olis tarkotus mennä myös, siksipä kiinnostaa et minkä reitin otitte? Kualasta Medaniin? Vai muuta reittiä?

    • Cocoa etsimässä 16.8.2012, 08:40

      Moikka ja tervetuloa seuraamaan! Yritetaan tassa vahan tiivistaa paivitystahtia, ollaan oltu vahan laiskoja…

      Me lennettiin Penangista, jossa vietettiin edeltava puolitoista viikkoa, Medaniin ja sielta minivanilla Parapatiin ja botskilla Tuktukiin. Ja pois tultaessa taas Medaniin ja sielta lentaen Surabayan kautta Balille. Jos aikaa olis ollut enemman niin oltais kierrelty Sumatralla enemmankin, mutta toisella kertaa sit :).

  • Anonyymi 17.8.2012, 06:05

    Kiitos kovasti vastauksesta!! Ja nauttikaa! 🙂

  • Anonyymi 16.9.2012, 22:02

    Hyvä blogi teillä! Mielenkiintosta luettavaa ja tuttuja maisemia näkyy. Libertassa varmaan törmäsittekin Andy nimiseen häsläriin, joka varmaan olisi myynyt äitinsäkkin jos hinnasta olisi päässy sopuun

    -Mikko

Leave a Comment