≡ Menu

Mykistävän kaunis Montenegro

Montenegro Kotorinlahti

Montenegro on mykistävän kaunis. Vehreitä vuoria, joiden rinteillä serpentiinitiet mutkittelevat. Kirkkaan sinisenä ja turkoosina välkehtivä meri. Siellä täällä maisemaa täplittävät kylät, joiden talot hohtavat hunajankeltaisen, vaniljanvalkoisen ja tiilenpunaisen eri sävyissä.

Montenegro KotorinlahtiNäkymä Kotorinlahdelle ja Kotorin vanhaankaupunkiin.

Valokuvasaaliimme Montenegrosta jäi valitettavan laihaksi, sillä säät eivät meitä suosineet, vaan kolmepäiväisen visiittimme aikana satoi enemmän tai vähemmän kaatamalla lähes koko ajan. Kamera pysyi kaatosateella laukussaan, mutta henkeäsalpaavat maisemat on nyt talletettu muistikortin sijaan sydämeen, ja saatiinpa me muutamia varsin mainioita otoksia napattua kamerallakin.

Montenegro tiilikatotPunaiset tiilikatot ovat Balkanin-matkaajalle tuttu näky.

Saavuimme piskuiseen Kotorin kaupunkiin bussilla Dubrovnikista. Matka kesti vajaat kolme tuntia, josta rajamuodollisuudet haukkasivat tunteroisen. Majapaikkamme Old Town Hostel sijaitsi 1200-luvulla rakennetussa vanhassa kivitalossa Kotorin vanhassakaupungissa, joka on UNESCON maailmanperintökohde. Ensimmäisen yön nukuimme kahden hengen kylppärillisessä huoneessa, mutta seuraaviksi öiksi vaihdoimme halvempaan huoneeseen jaetulla kylppärillä. Mikä on sinänsä hassua, koska meidän ei tällaisella tavallisella parin viikon kesälomareissulla olisi mitenkään välttämätöntä sniiduilla, ja tähän asti oma kylppäri on ollut meille majapaikan valinnassa lähes ehdoton vaatimus, mutta jotenkin majoituksesta maksaminen on vain alkanut tuntua turhalta. Siellä huoneessa ja kylppärissä kun tulee lopulta vietettyä niin vähän aikaa. Ja onko se sitten seikkailunhalua vai sopeutumiskykyä, mitä ikä on tuonut muassaan, mutta jostain syystä hostellielämä on alkanut viehättää.

Kotor Old Town HostelOld Town Hostel

Kotor hostellissaVanhankaupungin kapeat kujat hostellin ikkunasta katsottuna.

Mutta se siitä hostellisivujuonteesta.

Olimme varanneet Montenegroon kolme päivää ajatuksena pitää Kotoria tukikohtana ja tutustua sieltä käsin lähialueiden kohteisiin. Sää kuitenkin päätti toisin. Epävakaisella säällä ei ollut mitään mieltä retkeillä pää kolmantena jalkana, joten vietimme pari päivää Kotorin vanhassakaupungissa ja sen ympäristössä hengaillen ja retkeilimme vain yhtenä päivänä.

Ensivaikutelma Kotorista oli vähän ankea. Istahdimme yhdelle vanhankaupungin keskeisimmistä aukioista virvokkeille ja katsoimme ympärillämme vallitsevaa ihmisvilinää epäuskoisina. Oltiin edellisiltana kauhisteltu Dubrovnikin vanhankaupungin helvetillistä turistimäärää ja nyt tuntui totta puhuen siltä, että oltiin päädytty vastaavaan turistirysään. Ravintoloita joiden sisäänheittäjät mainostivat tarjoushintaista meriruokaa ja identtistä turistitilpehööriä myyviä pikkuliikkeitä yksi toisensa perään. Ei juuri muuta.

Montenegro turistikrääsääAi että on hauska vitsi, hah-hah! Tällaista rojua myytiin kaikissa vanhankaupungin turistirihkamaliikkeissä.

Ensivaikutelmat voivat onneksi kääntyä päälaelleen ja niin kävi tässäkin tapauksessa, kun hakeuduimme kauemmas keskusaukiosta. Edullinen paikallinen chardonnay ja maukas Nikšićko-olut kevensivät tunnelmaa, ja myöhäiselle lounaalle onnistuimme kuin sattuman kaupalla valitsemaan turistiravintoloiden yltäkylläisyydestä paikan, jonka simpukat valkoviinissä ja neljän juuston pasta olivat varsin maistuvia edulliseen hintaansa nähden. Myöhemmin illalla aivan hostellimme kulmalta löytyi viihtyisä halpaa olutta myyvä kulmabaari, ja sen vierestä yöpalaa tarjoava leipomo, jonka uppopaistetut pancerotet ja riisipallerot olivat suussasulavan maukkaita. Aloimme viihtyä.

Kotor kylänraittiKylänraitti Kotorin vanhassakaupungissa.

MontenegroVanhankaupungin kujilta löytyi hauskoja taideteoksia.

Kotor kansankuppilaKansankuppila, josta löytyi reissun halvin kalja.

Montenegro Kotor kansankuppilaJalkapallon MM-finaalia jännittämässä siinä samaisessa kansankuppilassa.

Seuraavana aamuna Arna heräsi karheaan kurkkuun ja tukkoiseen nenään. Syytimme ilmastointia. Aamulla kävimme käppäilemässä lauantaitorilla ja satamassa luksusjahteja ihailemassa. Kelit eivät edelleenkään hellineet, mutta kun iltapäivällä sade tuntui vähän hellittävän, päätimme lähteä kapuamaan 1350 askelmaa St. Johnin linnoitukseen, jonne pääsee suoraan vanhankaupungin ytimestä.

Opaskirjassa ja netissä varoitellaan, että reitti sopii vain energisille ja hyväkuntoisille, mutta meidän mielestä suoritus ei ollut kovinkaan vaativa. Meidät tosin yllätti kesken kaiken kaatosade, jota jäimme pitelemään puun alle. Vettä tuli paljon ja pitkään, ja kiviportaat muuttuvat sateella todella liukkaiksi, joten harkitsimme jo luovuttamista. Jollain ihme sisulla tai millä lie päätimme sitten kuitenkin odotella sateen laantumista ja jatkaa loppuun asti. Onneksi, sillä sää selkeni silmänräpäyksessä, ja ylhäältä linnoituksesta avautuivat todella upeat näkymät yli Kotorinlahden.

Illemmalla nautimme aperitiiviviinit viihtyisässä Old Wineryssä (suositus!) ja illallisen Tripadvisorista löytämässämme, satamassa sijaitsevassa edullisessa Galerijassa (suositus!), jonka pihvit hipovat täydellisyyttä! Pihvin paistoaste oli pyytämättä täydellinen eli raaka, joten jos tykkäät kypsemmästä, muista mainita siitä tarjoilijalle. Myös paistettu mustekala oli herkullista.

Kotor eväshetkiEväshetki appelsiinipuiden katveessa.

Kotor karhunvatukoitaTorilta sai rasiallisen pulleita ja mehukkaita karhunvatukoita kolmella eurolla.

Kotor vanhakaupunkiPätkä vanhankaupungin muuria.

Montenegro Kotor linnoitusSadetta pitelemässä matkalla St. Johnin linnoitukseen.

Kotor linnoitusYlhäältä linnoituksesta avautui upeat maisemat ja aurinkokin alkoi sopivasti paistaa.

Kotor linnoitusIhmisen pienuus, luonnon mahtavuus.

Kotor vanhakaupunkiAlla avautuu Kotorin vanhakaupunki ja taustalla välkehtii Kotorinlahti.

Kotor Old WineryHyvin ansaittu Arhonton rosé Old Wineryssa

Seuraava päivä valkeni edellistäkin synkempänä ja sateisempana, ja Arnan flunssa oli entistä pahempi (ja kesti lopulta sen reilun viikon, mitä flunssat nyt yleensä kestävät). Sitkeinä sisseinä starttasimme kuitenkin retkelle, jonka olimme buukanneet hostellin kautta edellisenä päivänä.

Olimme varanneet retken ensisijaisesti Lovćenin kansallispuiston takia, jossa halusimme ehdottomasti käydä, mutta jonne matkustaminen itsenäisesti ilman omaa autoa on käytännössä mahdotonta. Tai no ei mahdotonta – taksilla pääsee kyllä – mutta kallista. Tämä osuus retkestä oli lopulta kuitenkin kaikkein epäantoisin, sillä vettä tuli kuin aisaa, emmekä pystyneet nauttimaan maisemista tahi muustakaan, vaan istua kökötimme vain autossa ja yritimme tihrustaa märän ja huuruisen ikkunan läpi, josko erottaisimme edes jotain maisemantynkää. Kansallispuistossa olisi ollut tyrkyllä pienimuotoinen kapuamistehtäväkin, eli muutama sata askelmaa montenegrolaisen merkkihenkilön, 1800-luvulla eläneen filosofin ja runoilijan Petar II Petrović-Njegošin mausoleumille, mutta tämän me jätimme suosiolla väliin, sillä vesisateen lisäksi oli myös ihan hemmetin kylmä, eikä meillä ollut varusteina sortseja ja t-paitoja kummempaa.

Kansallispuiston lisäksi pistäydyimme matkan varrella jossain luostarissa (valitettavasti tämän nimi on nyt päässyt tipahtamaan muistista, emme nimittäin niin perusta luostareista ja kirkoista sun muista), vierailimme Montenegron vanhassa pääkaupungissa Cetinjessä, jossa kävimme lounaan jälkeen ihmettelemässä jälleen yhtä luostaria ja kirkkoa, sekä pysähdyimme kotimatkalla Budvassa, joka on suosittu lomakohde ja meidän noin puolen tunnin kokemuksen perusteella melkoinen turistirysä, ainakin tähän aikaan vuodesta. Ylhäältä vuorenrinteeltä näimme luksussaaren ja -resortin Sveti Stefanin sekä hotellin, jossa Casino Royal -leffan kohtauksia on kuvattu. Iltapäivällä ei enää satanut ja aurinkokin hieman pilkahteli, joten oli ihan mukava käppäillä tuoreissa maisemissa ja kuunnella oppaamme jutustelua maastaan, edesmenneestä Jugoslaviasta ja 90-luvun tapahtumista montenegrolaisten näkökulmasta.

Montenegro BudvaKalamies Budvan vanhassakaupungissa

Montenegro BudvaMummo ihmettelemässä Budvan turistivirtaa

Retkiohjelmassa oli siis vaikka mitä, mutta anti jäi lopulta aika vaisuksi melkein koko päivän kestäneestä kaatosateesta johtuen. Oli silti kiva nähdä Montenegroa vähän laajemminkin kuin vain yhden pikkukaupungin verran, mutta kyllähän se auringonpaiste tai edes poutasää olisi ollut ihan kiva.

Retkipäivän jälkeen oli aika vaihtaa maisemaa eli maata. Hyppäsimme aamulla hostellin minibussin kyytiin ja saavuimme muutamaa tuntia myöhemmin Mostariin, Bosnia-Hertsegovinaan. To be continued…

Hintaesimerkkejä:

  • bussi Dubrovnikista Kotoriin n. 20 euroa, matkalaukusta reilun euron lisämaksu
  • Old Town Hostel, kahden hengen huone omalla kylppärillä 65 euroa, jaetulla kylppärillä 50 euroa
  • lasillinen (hyvää) viiniä viinibaarissa 6–7 euroa, pikkupullollinen (20 cl) perusviiniä eli ns. talonviiniä 3–4 euroa
  • oluttuopponen turistiravintolassa kolmisen euroa, kansankuppilassa 1,20 euroa
  • hostellin kautta buukattu koko päivän retki 35 eur/hlö
  • minibussikuljetus Kotorista Mostariin 30 eur/hlö

Kannattaa tsekata myös meidän muut Balkan-jutut:

error
{ 6 comments… add one }
  • Ah, vaikuttaa juurikin sellaiselta paikalta, missä viihtyisin pidempäänkin! Ei silti, tummahkot pilvet tuovat kuviin sellaista kivaa tunnelmaa. Kaunista, säästä huolimatta. Ihana muuten tuo kuva, missä Arna kurkkaa ikkunasta! <3 Jos jonakin päivänä toteutan interrailin, jota en ymmärtänyt tehdä silloin kuin olisi vielä saanut lipun teinihinnalla, suuntaisin juurikin näille seuduille. Kroatia, Montenegro, Albania, Slovenia… kaikki käymättä vielä.

    • Cocoa etsimässä 21.6.2016, 15:19

      Kyllä tuolla kelpaisi hengailla pidempäänkin… Kotorin vanhakaupunki on upea! Ja lahti ympärillä kohoavine vuorineen suorastaan henkeäsalpaavan kaunis. Ja nuo mainitsemasi Albania ja Slovenia on meiltäkin käymättä. Vielä.

  • SamiLahti 1.4.2017, 13:08

    Montenegro on edullinen, rento paikka. Kotor se suurin turistirysä, mutta sitähän me olemme! Löytyy Igaloa, Budvaa, Sveti Stefania, Baria, Ulcinjia eli paikkoja piisaa.

    • Cocoa etsimässä 8.4.2017, 10:45

      Näin on, ja kaunis! Tekisi mieli palata ja käydä noissa muissa, vähemmän turistisissa paikoissa oikein ajan kanssa. Budvassa käytiin pikaisesti, mutta se oli meidän silmissä ehkä vielä pahempi turistirysä kuin Kotor.

  • Terhi 1.8.2017, 09:32

    Kiitos Galija-ravintolavinkistä! Heinäkuussa 2017 pihvit olivat edelleen mehukkaita ja paikka muutenkin suosituksen arvoinen. Pihvinpaistaja on selvästikin vaihtunut. Tällainen tartarinpurija olisi voinut tilata miinuksen mediumiinsa. Pihvin hinta 16 euroa. Ei siis edullinen, mutta herkullinen.

    • Cocoa etsimässä 7.8.2017, 10:56

      Kiva kuulla, että vinkki meni kokeiluun ja osoittautui hyväksi! Ja kiitos myös ajankohtaisesta tiedosta paikan suhteen 🙂

Leave a Comment