Kun marraskuisen Tallinnan-reissumme ajankohta varmistui, aloimme ensimmäisenä miettiä ruokaa.
Tietenkin.
Kuinka monta kertaa ehtisimme syödä? Missä kaikissa uusissa ravintoloissa haluaisimme käydä? Minkä ravintolan valitsisimme ainokaisen iltamme illallispaikaksi?
Pian meillä oli kolme päällekkäistä illallisvarausta lauantaille, ja lisäksi tyrkyllä muutama vaihtoehto lounaspaikoiksi. Optimistisina tuumasimme, että lounaiden ja illallisen lomassa jaksaisimme kenties napsia vielä jotain pientä hiukopalaa, vaikkapa viinilasillisen kyytipoikana…
Illallisravintolavalinnan ratkaisi lopulta se, että meillä oli tuolloin marraskuussa aivan järkyttävä Aasia-kaipuu, jota pystyi lievittämään ainoastaan aasialaisella ruualla. (Tai no, toki myös ostamalla lennot jonnekin päin Aasiaa, mitä tulimmekin testanneeksi ikävänlievityskeinona vain muutama päivä Tallinnasta paluun jälkeen.) Varasimme siis pöydän modernia aasialaista ruokaa tarjoavasta Chedistä, joka on vaikuttanut Tallinnan ravintolakentässä jo vuosia, mutta jossa ei hyvistä aikeista huolimatta ole tullut käytyä aikaisemmin.
Ravintolassa oli kahdeksan korvilla lauantai-iltana melko rauhallista, mutta pöydät täyttyivät sitä mukaa kun ilta eteni. Meidät ohjattiin reilunkokoiseen pöytään kahden isomman seurueen väliin, jossa oli oikein mukava viettää iltaa – iloisen puheensorinan ympäröimänä mutta silti omassa rauhassa.
Chedin annokset ovat aasialaiseen tyyliin jaettavia, eli pöytäseurue voi koosta riippuen maistella paria tai useampaakin eri sorttia. Me tilattiin kaksi alkuruokaa ja kaksi pääruokaa, ja kuten kuvissa näkyvistä annoskoista voi päätellä, emme joutuneet poistumaan nälkäisinä.
Arnalla on fiksaatio ostereihin sekä pehmeäkuorisiin rapuihin, mikä ilmenee siten, että aina kun jompaakumpaa on tarjolla, niitä on myös tilattava. Chedissä tilasimme siis alkuun paistettua pehmeäkuorista rapua (fried soft shell crab with red chilli and curry leaves) sekä internetissä kehuttua rapeaa ankkasalaattia (crispy duck salad with pomelo, pine nuts and shallot). Ja siis wau mikä makujen sinfonia kummassakin annoksessa! Suolaista, makeaa, hapanta ja tulista juuri oikeassa suhteessa. Palanpainikkeeksi tarjoilijan suosittelemaa aasialaisten makujen kanssa yhteensopivaa valkoviiniä. Nam, nam ja vielä kerran nam!
Alkuruokien jälkeen mietimme jo mihin vatsaan saisimme pääruuat mahdutettua, mutta kun annokset kannettiin pöytään, ruokahalu heräsi jälleen. Olimme valinneet pääruuiksi kanaa cashew-pähkinöillä (spicy chicken with cashew nuts) ja seesaminsiemenillä maustettu hunajapossua (honey pork with sesame), jotka tarjoiltiin valtavan riisikulhollisen kera.
Myös molemmat pääruoka-annokset olivat erinomaisia, mutta aivan erityisesti iloitsimme cashewpähkinäkanasta, joka ei normaalisti kuulu lempiruokiimme. Kyseinen ruokalaji on itse asiassa thaimaalaisen keittiön antimista meille kaikista vähiten mieluisa, johtuen siitä että me ollaan useimmiten saatu maistaaksemme varsin mauttomia versioita.
Ai no miksi sitten tilasimme sitä? Hyvä kysymys. Me saatiin kymmenen vuotta sitten Koh Changilla niin järisyttävän hyvää cashewpähkinäkanaa, että ei olla suostuttu luopumaan haaveesta kokea vastaava makuelämys vielä uudestaan jossain. Ja koska riski se on mikä kannattaa, ja koska jokin Chedin feng-shuissa antoi ymmärtää, että täällä kana cashew-pähkinöillä voisi olla oikeasti hyvää.
Ja voi jukra että muuten olikin! Kerrassaan mainiota! Ja niin oli myös hunajapossu seesaminsiemenillä, mutta se nyt olikin pomminvarma valinta. Tahmeaksi karamellisoitunut, suussa sulavan pehmeä mutta pinnalta rapea suupala, joka on makunystyrät räjäyttävä yhdistelmä tasapainoista mausteisuutta ja lempeää tulisuutta… Ei vain voi mennä pieleen. Ja siihen tietysti taas vähän viiniä kylkeen, Artolla muistaaksemme jotain punaista ja Arnalla samaa valkoista kuin alkuruokien kanssa.
Kaiken tämän syötyämme olimme varsin onnellinen pariskunta. Jälkiruokakin olisi houkutellut, mutta sellaisille ei valitettavasti ollut enää sijaa täpötäysissä vatsoissamme, joten tilasimme loppuun vain espressot ja pienet digestiivit. Sopiva lopetus erittäin onnistuneelle illalliselle, jonka päätteeksi talsimme vaivaiset muutaman sata metriä takaisin hotelliimme ja suoraa päätä pehkuihin. Suunnitelma piipahtaa parissa kehutussa cocktail-baarissa sai jäädä odottamaan seuraavaa reissua…
Kiitos Chedi! Palaamme vielä!
Ravintola Chedi
Sulevimägi 1 | www.chedi.ee/en/
Kahden hengen illallinen edellä mainitulla sisällöllä n. 100 euroa.
Crispy duck salad with pomelo, pine nuts and shallot (etualalla) | Fried soft shell crab with red chilli and curry leaves (takana)
Fried soft shell crab with red chilli and curry leaves (etualalla) | Crispy duck salad with pomelo, pine nuts and shallot (takana)
Spicy chicken with cashew nuts (etualalla) | Honey pork with sesame (takana)
Chedin moderni aasialainen sisustus viehätti meitä kovin
Tämäkin punainen puu tässä oli kuin taidetta silmillemme
Ideoita kylppäriremonttia varten!
Pitäisi kyllä taas pitkästä aikaa suunnata matkalle Tallinnaan – jotenkin sitä aina unohtaa, kuinka kiva paikka tästä ihan Helsingin läheltä löytyykään. Ja onhan sekin ulkomaanmatka 🙂 Ja kiitos vinkeistä, täytyykin laittaa nämä korvan taa, jos vaikka kesällä matka suuntautuu Tallinnaan.
Hei,
Aivan upea vinkki. Heti mennään, kun saamme kalenteriin Tallinnan matkan soviteltua.
Oikein aurinkoista kevättä teille, toivoo Parasta Just Nyt -laskettelublogin väki, Sirkka-Liisa, Petri ja jälkikasvu.
Hei vaan ja suurkiitos kommentistanne! Pahoittelut, että vastaamme siihen vasta nyt, meillä on muutama kommentti mennyt vallan ohi :/. Täytyypä käydä kurkkaamassa blogianne, vaikka pakko myöntää, että laskettelu on meille varsin vieras aihepiiri :).
Aurinkoista kevättä myös teidän poppoolle!