≡ Menu

Rahat meni ja sydän jäi sinne jonnekin – Takana on paras loma ikinä

Kello on kaksi aamuyöllä. Palasimme kuuden viikon reissusta kolme päivää sitten ja yritämme toipua aikaerosta. Keittiön ikkunan takana nukkuu pimeä ja hiljainen Vallila, lapsi katsoo Muumilaakson tarinoita.

Olo on onnellinen, mutta haikea. Surullinenkin. Takana on ihmeelliset kuusi viikkoa, joista riittää muisteltavaa pitkäksi aikaa. Miksi kotiinpaluu tuntuu aina niin vaikealta, vaikka täällä Helsingissäkin on ihanaa – etenkin näin keskellä kesää?

Kai se on luopumisen tuskaa. Surua siitä, että niitä kokemuksia, elämyksiä ja ikimuistoisia hetkiä, jotka vielä äsken olivat todellista totta, ei saa enää koskaan takaisin. Tulee uusia kokemuksia ja uusia elämyksiä ja uusia onnellisia hetkiä, mutta ei niitä samoja. Kauan odotettu matka on nyt ohi.

Tämä matka oli meille jotenkin aivan erityinen. Odotimmekin siltä paljon, mutta silti se onnistui yllättämään. Se meni ihon alle eri lailla kuin mikään muu aikaisempi matka, seitsemän vuoden takaista maailmanympärimatkaa lukuunottamatta. Se myös herätti paljon pohdintoja ja muutti ajatuksiamme matkustamisesta.

Mikä tässä matkassa sitten oli niin erityistä?

Toki saimme nähdä ja kokea enemmän kuin mitä kuuteen viikkoon oikeastaan mahtuisikaan.

San Franciscon monet kasvot. Merileijonien mylvinnän Pier 39:ssä. Sumuverhoon kääriytyneen Golden Gate Bridgen. Synkkää historiaa valottavan Alcatrazin vankilasaaren. Haight-Ashburyn hippitunnelman. Golden Gate Bridgen ylityksen autolla.

Kalifornian rannikon helmet. Muir Woodsin taivaisiin kurkottavat punapuut, metsän hiljaisuuden ja ympäröivän vehreyden, solisevat purot. Point Lobosin ja Big Surin henkeäsalpaavat maisemat.

Junamatkan San Franciscosta Seattleen. Junan ikkunasta avautuvat maisemat: Kalifornian, Oregonin ja Washingtonin järvet, joet, vuoret ja pellot. Ravintolavaunussa nautitut herkulliset ateriat vaihtuvassa seurassa. Makuuhytin, joka illan tullen muuntautui kodikkaaksi unipesäksi.

Seattlen nähtävyydet. Space Needlen, Pike Place Marketin, Museum of Pop Culturen. Columbia Towerista avautuvat maisemat. Ride the Ducksin ja Stormy Weathersin.

Eri kaupunginosien tunnelman. Downtownin betoniviidakon. Fremontin hippivibat. Ballardin eläväisyyden. Pioneer Squaren historian havinan. International Districtin aasialaistunnelman.

Paikalliset erikoisuudet. Purkkaseinän. Alastomien pyöräilijöiden paraatin. Kumikanamuseon. Fremont Trollin.

Huikeat retket Seattlen ympäristöön. Villin Pohjolan ja Twin Peaksin kuvauspaikat. Telttaretken Olympicin kansallispuistoon. Mount Rainierin patikkapolut. Vehreät sademetsät, sammaleen valtaamat puut, jylhät rantatörmät, lumihuippuiset vuoret, vuolaat vesiputoukset. Yhden maailman kauneimmista rannoista.

Luonnon otukset. Miekkavalaat, ryhävalaat, merileijonat, kirjohylkeet, valkopäämerikotkat, merisaukot, kolibrit. Kotikadulla jolkottelevan kojootin.

Alaskan jylhän kauneuden. Sinisenä hohtavat jäätiköt. Jäälautalla lekottelevat kirjohylkeet. Lumihuippuisten vuorten taa laskevan auringon. Värikkäät puutalot, jotka kiipeävät ylös rinnettä.

Herkulliset makuelämykset. Simpukkasoppaa leipäkuoressa. Lumitaskurapua, luolataskurapua, kuningasrapua, lötkösimpukkaa. Ostereita monella tapaa. Fish & chips ruijanpaltaasta. Kolmen ruokalajin aamiaiset, lounaat ja illalliset risteilylaivalla. Kokonaisena grillattua possua pihajuhlissa.

Mutta sitten oli kaikki se muu.

Pieniä hetkiä. Tytöt pöydän alla katsomassa Maija Mehiläistä pädiltä tai haistelemassa rosmariinipuskaa pihalla. Friidun vilpitön ilo hänen nähdessään bambeja. Pikku Ystäväinen keräämässä karkkeja paraatin varrella. Arton iltakalja laivan parvekkeella ja ohi lipuva ryhävalas. Kirsikkapiirakkaa Double R Dinerissa. Vaahtokarkit nuotiolla telttaretkellä. Kahdenkeskinen osterilounas. Riemunkiljahduksia suihkulähteessä. Hampurilaiset ja pirtelöt Dick’sin parkkipaikalla. Pieni juoksemassa isomman perässä joka paikkaan ja hoilottamassa tämän nimeä.

Kohtaamisia. Kotikadulla Wallingfordissa tavattu rouva, joka kertoi nähneensä Suomessa delfiinejä. Armeijan lääkäriopiskelija junan ravintolavaunussa. Meksikolaissyntyinen koripalloherra bussissa. Laitapuolen kulkija, joka työnsi rattaissa istuvalle Friidulle taalan kouraan: ”Always keep a dollar in your pocket!” Ahvenanmaalaistaustainen perhe maitotölkkivenekisassa. Pariskunta Edmondista Ballardin Seafood Festeillä. Lapsiaan ikävöivä filippiiniläistarjoilija. Jenni ja Kochun pihajuhlissa. Wade Sitkasta. Lankomies Doug.

Sisäpiirijuttuja. Näppylävuori. Peppu penkkiin, peppu penkistä pois. Tulalip-Tulalip-Tulalip! Jyrkkä vasen ja loiva oikea. Muija Muhilainen. Pahis Käärmemies ja Pikku Kyy. Good job, dad/mom. Don’t mind if I do! Onko se ovi nyt kiinni vai auki?

Paikallista elämää. Sikajuhlat ystävien takapihalla. Itsenäisyyspäivän paraati ja ilotulitukset. Kauppareissut Costcoon. Panimobaarikierros maailmanympärimatkalla tavattujen ystävien kanssa. Twin Peaksia olkkarin sohvalla. Sunnuntaimarkkinat. Super Soaker -sotaa takapihalla. QFC:n etukorttitarjoukset.

Yhdessäoloa. Jakamatonta aikaa perheen kanssa – sekä oman ydinperheen että Arnan siskon perheen. Talla ja Greg, joiden vieraanvaraisuus mahdollisti tämän matkan. Liz ja Taggard, jotka tapasimme uudelleen seitsemän vuoden jälkeen ja joiden kanssa juttu jatkui siitä mihin se oli silloin jäänyt. Elämyksiä ja kokemuksia yhdessä. Paljon keskusteluja, niin syvällisiä kuin kepeitä. Paljon naurua.

Sellainen oli se matka. Täydellinen.

Parasloma1

Parasloma4
Parasloma7
Parasloma10
Parasloma12
Parasloma14
Parasloma13
Parasloma18
Parasloma19
Parasloma25
{ 6 comments… add one }
  • Katja / Lähtöselvitetty 18.7.2019, 09:40

    Hyvin kiteytitte sen, mikä matkustamisessa on parasta! Kaikki ne pienet hetket, joiden ei etukäteen ajatellut olevan kovin merkityksellisiä, mutta joita muistellaan jälkikäteen eniten. Meillekin merkityksellisimpiä ovat olleet pidemmät matkat, joilla päästään kunnolla sukeltamaan siihen poissaoloon ja viettämään aikaa vain perheenä, mutta onneksi myös lyhyemmillä matkoilla tulee niitä hienoja hetkiä. Olen kuitenkin ihan samaa mieltä siitä, että mieluummin vähemmän matkoja, mutta vähän pidempiä. Ainakin meille ne toimivat parhaiten. Ihana matka teillä on ollut!

    • Cocoa etsimässä 20.7.2019, 06:25

      Just näin, tismalleen samoja ajatuksia ollaan pyöritelty! Ennen maailmanympärimatkaa meillä oli tapana tehdä kerran vuodessa yksi pidempi matka jonnekin kaukomaille, yleensä Kaakkois-Aasiaan. Viivyttiin reissussa 3–4 viikkoa ja siinä ajassa ehti hyvin irrottautua arjesta, sukeltaa matkallaolon tunteeseen, nähdä paikkoja ja olla vaan tekemättä mitään. Pitkän reissun jälkeen tuli sitten ajauduttua useiden vuosittaisten matkojen – lyhyempien tietysti, koska rajalliset lomat – rytmiin, ja raskauden & vauvavuoden aikana matkustelu jäi lähes tyystin. Mutta nyt on taas mahdollisuus miettiä, miten sitä jatkossa haluaa maailmaa nähdä. Tällä hetkellä tuntuu siltä, että harvemmin ja hitaammin.

  • Mikko / Matkalla 19.7.2019, 20:28

    Paljon upeita paikkoja pääsitte kokemaan! Osassa paikoista ollaan mekin käyty ja viihdytty ollaan tykätty. Ensi vuodeksi ollaan suunniteltu taas vähän pidempää reissua tutustumaan Yhdysvaltojen kansallispuistoihin. Täytyykin käydä jatkossa katsomassa tulevia postauksia matkaltanne!

    • Cocoa etsimässä 20.7.2019, 06:28

      Oi, Yhdysvaltojen kansallispuistot kuulostaa just siltä mitä mekin haluttais tehdä! Mutta odotellaan sitä vielä pari vuotta, että lapsi kasvaa tuosta hieman. Mitä kansallispuistoja teillä on suunnitelmissa? Meitä jäi kutkuttelemaan erityisesti Yellowstone, kun siinä aika ”lähellä” käytiin, ja Oregonin Crater Lake kiinnostaisi myös, sillä nähtiin niitä maisemia junan ikkunasta. Mukavia suunnitteluhetkiä, ja kiva että tulevat postaukset kiinnostaa!

  • Mitä kansallispuistoja..tämä onkin vaikea kysymys. Matkalla käydään Alaskassa, jossa olisi tarkoitus käydä ainakin Denalissa, Kenai Fjordsissa ja Katmaissa. Myös Kanadan puolella aiomme vierailla, jossa kohteena ovat Jasper ja Banff.

    Näiden lisäksi on tarkoitus kiertää myös muita Yhdysvaltojen kansallispuistoja. Ongelma on, että aikaa koko reissuun tulee olemaan viitisen viikkoa, joten kaikkea ei valitettavasti ehdi.

    Ollaan oltu Uudessa-Seelannissa Rotoruan alueella, joka tavallaan muistuttaa Yellowstonea. Sen vuoksi osa Yellowstonen ”etukätesiviehätyksestä” on ehkä osa kadonnut, mutta on se silti pakollinen vierailu kohde. Niin on myös Yosemite, joka toistaiseksi on jäänyt väliin siitä huolimatta, että varsin lähellä ollaan muutamaan kertaan oltu. Muita puistoja sitten vähän aikataulun mukaan, mutta kyllähän siellä kiinnostavia paikkoja riittää: Zion, Bryce, Grand Canyon, Grant Teton, Glacier, Arches, North Cascade, Olympic Peninsula… Ja kyllä se Crater Lakekin kauniilta näyttää. Kaikkea ei valitettavasti ehdi, pitää vain yrittää valita ne parhaat! 🙂

Leave a Comment