≡ Menu

Tilinpäätös – Australian raha-asiat

Upea, mahtava Australia jäi taakse jo reilut pari viikkoa sitten, mutta tässä on blogin ajan tasalle saattamisen ja uusiin matkakohteisiin tutustumisen kanssa pitänyt siinä määrin kiirettä, että ei olla saatu vielä edes kaikkia Australia-aiheisia juttuja pullautettua ulos. Tässä se nyt kuitenkin tulee, kaikkien teidän lukijoiden innolla odottama viimeinen Australia-juttu eli raha-aiheinen postaus! Oikein piirakkakuvan kanssa!

Mitä sitä kaunistelemaan, Australiassa paloi rahaa ihan sikana. Niin sikana, että melkein hirvittää kirjoittaa summia tähän ylös, mutta ei se asia kieltämällä tai piilottelemalla miksikään muutu. Aasian reissun epäonnistuneen budjetoinnin johdosta laadittiin Australiaa varten realistisempi budjetti, jossa tuli huomioitua paremmin sekä mukavuudenhalumme että Australian korkea hintataso, mutta silti budjetti riitti vain melkein. Australia ei tällä hetkellä ole suomalaiselle edullinen matkailumaa, siellä kun talous on erittäin hyvällä tolalla Eurooppaan verrattuna, mikä tarkoittaa korkeaa hintatasoa (esim. vuoden takaisesta hinnat ovat nousseet roimasti, mitä nyt matkablogeja tuli silloin luettua) ja Australian dollariin nähden heikkoa euroa (siinä missä pari vuotta sitten yksi dollari maksoi reilut 60 senttiä, nyt siitä sai pulittaa jo yli 80 senttiä).

Hostellihuone 74 euroa, pieni tuoppi olutta 7 euroa, kilo banaaneja kaupassa 3 euroa, avokado 2,50 euroa, koneellinen pyykkiä itsepalvelupesulassa (pesukone ja kuivuri) 6.50 euroa, röökiaski 13 euroa, ruoka-annokset nepalilaisessa kahdelle 33 euroa (juomana vesi), tässä esimerkkejä hinnoista. Hurjaa.

Kun todellisuus valkeni meille, päätettiin ihan kylmän rauhallisesti uhrata Suomeen jääneet säästöt ja sijoittaa ne mitä tuottavimmin, eli omaan hyvinvointiimme, tähän matkaan. Ehtii sitä tienata ja säästää sitten myöhemminkin.

No nyt kun rahanmenoa ja hintatasoa on tähän alkuun kauhisteltu, todettakoon myös, että Australian kolmekuukautinen oli meille ihan huippuaikaa, nautittiin joka hetkestä täydestä sydämestämme! Nähtiin ja koettiin niin paljon, että jokainen rahanmeno oli kuin olisi laittanut rahaa pankkiin, onnellisuuspankkiin! Mitään emme siis kadu, penninpyöryläkään ei todellakaan mennyt hukkaan. Eikä totta puhuaksemme oikein ymmärretä, miksi kannattaisi lähteä Australiaan asti kököttämään hostellilla ja syömään paahtoleipää, ja jättää tekemättä kaikki ne upeat jutut, jotka tekevät Australiasta ihan uskomattoman matkakohteen. (Toki parikymppisillä reppureissareilla prioriteetit saattavat olla toisaalla, sitä on tultu kokeilemaan omien siipien kantavuutta, itsenäistymään ja tapaamaan muita parikymppisiä reppureissareita, ja muunlaisten matkaelämysten aika on ehkä sitten myöhemmin, kenties päälle kolmekymppisenä.)

Me käsiteltiin raha-asioita edellisen kerran syyskuussa Tilinpäätös – Aasian raha-asiat -kirjoituksessa. Saatiin jutusta oikein hyvää palautetta, ja se oli meidän itsemmekin mielestä varsin valaiseva yhteenveto. Jatketaan siis samalla linjalla ja avataan Australian kustannuksia tässä vähän tarkemmin. Nyt kun tarkasteltavana on vain yksi maa, kulunkeja on analysoitu kustannuserittäin, ei maittain. Jokaisen kategorian lopussa on myös vinkki sniiduilijalle, meillä kun rahaa kului mukavuuden- ja nautinnonhalusta huomattavasti enemmän kuin pihistelevällä reppureissarilla.

Lennot 4000 e

Lennot Balilta Darwiniin maksoivat 440 e/2hlö (tämä summa on laskettu jo Aasian raha-asiat -postauksen lentojen yhteissummaan) lennot Sydneystä Honololun kautta Los Angelesiin 2330 e/2hlö ja kaksi Australian sisäistä lentoa (Darwinista Cairnsiin ja Alice Springistä Sydneyyn) 1260 e/2hlö.

Käyttörahat 21 300 e

Matkabudjetti Australiassa

Asuminen 68 e/pv

Vietettiin kaikenkaikkiaan 88 yöstä kolme yöbussissa, neljä tutun nurkissa Melbournessa ja 14 retkien hintaan sisältyneissä majoituksissa (teltoissa, hotelleissa, veneessä). Loput 67 yötä nukuttiin hostelleissa, hotelleissa, huoneistohotelleissa ja Airbnb-majoituksissa, ja näiden “maksullisten” yöpymisten keskihinnaksi tuli 68 euroa per yö. Majoituttiin useimmiten hostelleissa kahden hengen huoneissa (yleensä jaetulla kylppärillä, joskus omalla), mutta muutaman kerran myös vähän kalliimmissa hotelleissa (Port Douglasissa 4 yötä, Sydneyssä 3 yötä) ja huoneistohotelleissa (Melbournessa 4+4 yötä). Airbnb-majoitus tuli samanhintaiseksi kuin hostellissa yöpyminen, mutta oli satamiljoonaa kertaa viihtyisämpää ja antoisampaa.

Vinkki sniiduilijalle: Kahden hengen hostellihuoneeseen kannattaa budjetoida 55–70 euroa ja huoneita löytyy ihan hyvin jos ei ole turhan kranttu (me joskus oltiin) ja jos on ajoissa liikkeellä (me ei aina oltu). Me jouduttiin useimmiten ottamaan noita kalliimpia majoituksia lähinnä siitä syystä, että oltiin niin myöhään liikkeellä, kahden hengen huoneet kun myydään ensimmäisenä loppuun. Yksin matkustava saa dormipaikan 20–28 eurolla ja dormipaikkoja löytyy aina.

Syöminen ja juominen 58 e/pv

Meidän oli tarkoitus kokkailla paljon itse, mutta todettiin sitten kuitenkin aika nopeasti, että hostellien yhteiskeittiöt ei oo meitä varten. Sotkua, huonoja välineitä tai useimmiten ei juurikaan välineitä, ryysistä, huonosti käyttäytyviä teinejä, ei kiitos. Lisäksi me satutaan tykkäämään hyvästä ruoasta, ja edes jollain lailla maistuvan ruoan valmistaminen vaatii paljon kaikenlaisia perusjuttuja (öljyä, mausteita, jauhoja, voita, kermaa, yrttejä ym.), ja edes ihan perusmausteita oli tosi harvassa hotellissa tarjolla, joten homma ei lopulta vain skulannut. Oikeesti, spagetti jollain valmiilla pastakastikkeella ei yksinkertaisesti maistu miltään. Oltais haluttu tehdä paljon salaatteja sun muuta, mutta rehut ne Australiassa vasta maksaakin, joten päädyttiin useimmiten ulos syömään jotain kohtuullisen edullista ja valitettavan usein epäterveellistä (=uppopaistettua hiilihydraattia). Ausseissa tulikin kerättyä jokunen kilo, joista täytyy tässä päästä eroon mahdollisimman nopeasti. Aamiaiset sentään syötiin muutamaa poikkeusta lukuunottamatta hostellilla, ja joka-aamuinen kaurapuuro alensi päivän ruokakustannuksia mukavasti.

Niin, ja kyllähän me välillä ihan oikein herkuteltiinkin! Käytiin mm. ekassa Sydney-postauksessa mainitussa Porteñossa illallisella (160 euroa) sekä muutaman kerran muissakin vähän paremmissa ravintoloissa sekä nautiskeltiin pari kertaa ostereita ja kuoharia. Tilattiin myös aika usein ruokajuomaksi viiniä (khöh, ehkä jopa useammin viiniä kuin vettä…).

Vinkki sniiduilijalle: Australiassa reppureissarin on todellakin mahdollista pärjätä pienemmällä ruokarahalla kuin me. Seurattiin silmä tarkkana kanssareissareisen ruokatottumuksia ja havaittiin useimmiten seuraavia ateriakokonaisuuksia: paahtoleipää ja nutellaa, paahtoleipää ja hilloa, paahtoleipää ja margariinia, pikanuudeleita, spagettia ja valmista pastasoosia, munakasta, nakkeja. Jos siis siedät sotkuisia, huonosti varusteltuja yhteiskäyttökeittiöitä ja tankkaat mieluummin kuin nautit hyvästä ruoasta, pärjäät kyllä 15–20 eurolla päivässä, mikset vähemmälläkin jos lähdet askeettiselle paahtislinjalle.

Retket 57 e/pv

Meidän kolmanneksi suurimmaksi kulueräksi nousi yllättäen retket, mikä oli siinä mielessä yllättävää, sillä oltiin tultu Australiaan ajatuksella, että vuokraamme silloin tällöin auton ja käymme tutustumassa mielenkiintoisiin kohteisiin itsenäisesti ja osallistumme valmisretkille harvoin ja ainoastaan pakkotilanteissa. Huomattiin kuitenkin nopeasti, että itsenäinen retkeily on yllättävän aikaa vievää ja kallista. Lisäksi joitakin asioita ei vain voi tehdä itsenäisesti, kuten snorklailla Isolla valliriutalla, purjehtia Whitsundaysin saaristossa, bongailla valaita ja niin edelleen. Kynnys osallistua pakettiretkelle oli aluksi tosi korkea, mutta meidän eka retki Kakadun kansallispuistoon oli niin onnistunut, että uskallettiin osallistua retkille jatkossakin. Olimme lopulta tyytyväisiä lähes kaikkiin valitsemiimme retkiin (poikkeuksena Fraser Islandin reduun, joka harmittaa vähän vieläkin sekä Litchfieldin retkeen, joka oli ehkä vähän turha Kakadu-retken lisäksi) ja tekisimme samat valinnat uudestaankin.

Osallistuttiin lopulta kymmenelle (10!) valmisretkelle, joista kertyi yli 5 000 euron paukku. Kokonaissumma on vähän hankala analysoitava, sillä se sisältää niin ruoka-, liikkumis- ja majoituskuluja kuin opaspalveluja, kansallispuistomaksuja ja muita juoksevia kuluja. Tässä pikainen yhteenveto retkistä sekä linkit niistä kertoviin blogijuttuihin:

  • Kakadu National Park (3 päivää, 2 yötä) 400 e/hlö
  • Litchfield National Park (kokopäiväretki) 120 e/hlö
  • Snorklausretki Port Douglasissa (kokopäiväretki) 157 e/hlö
  • Whitsundays-purjehdusretki (3 päivää, 3 yötä) 395 e/hlö
  • Valasretki Hervey Bayssä (kokopäiväretki) 95 e/hlö
  • Fraser Island (2 päivää, 1 yö) 165 e/hlö
  • Yarra Valley -viinitilaretki (kokopäiväretki) 90 e/hlö
  • Great Ocean Road & Grampians (3 päivää, 2 yötä) & Barossa Valley -viinitilaretki (kokopäiväretki) & The Rock Patrol Adelaidesta (6 päivää, 5 yötä), kolme retkeä yhteishintaan 1012 e/hlö

Ostokset 27 e/pv

Australiassa tuli tehtyä paljon enemmän välttämättömiä ostoksia kuin Aasiassa. Kaupunkiolot vaativat vähän siistimpää kaupunkivaatetusta (ja meikkejä), Sydneystä etelään oli sen verran kylmä, että oli pakko hankkia vähän lämpimämpää vaatetusta, kosmetiikka- ja apteekkivarastoja piti täydentää, piilareita ja piilarinesteitä piti hankkia, kirjoja tuli ostettua ja kaikennäköistä pientä matkailu- ja retkeilyvarustetta hankittua. Olosuhteiden pakosta tuli tehtyä muutama isompikin hankinta:

Rinkka: Arnan uuden, juuri ennen matkaa hankitun rinkan vetoketju oli hajonnut jo Balilla, mutta koska aasialaisen huonolaatuisen piraattirinkan hankkiminen vanhan tilalle ei napannut, päätimme odottaa hankinnan kanssa Australiaan. Arna päätyi hyvälaatuiseen australialaiseen, Australiassa valmistettuun One Planet -rinkkaan jonka hinnaksi päivärepun kanssa tuli huimat 380 euroa! Lassin Retkiaitta, josta vanha (uusi) Haltin oli ostettu, hyvitti mukisematta kuittia vastaan tilille, saatiin siis takaisin 129 euroa. Uusi rinkka oli sikakallis, mutta on se myös hieno, ja myyjä lupasi että se ei mene koskaan rikki!

Kamera: Toinen epäonninen sattumus oli se, että meidän muutaman vuoden vanha järjestelmäkamera hajosi. Ykskaks se vain lakkasi toimimasta, tsup, ei mennyt päälle. Vietiin se huoltoliikkeeseen tsekattavaksi ja sieltä arvioitiin, että power point (mikä ikinä onkaan…) on rikki, korjaaminen maksaa vähintään 200 euroa, ei kannata. Eikun kamerakaupoille. Uudeksi matkakumppaniksi valikoitui Canonin EOS 60D, joka tuli vara-akkuineen, muistikortteineen ja laukkuineen sekä veronpalautuksineen ja vakuutuksesta saatuine korvauksineen maksamaan 540 euroa.

Back-up-levy: Meillä oli matkan ensimmäisen puoliskon aikana back-uppaus vähän huonolla tolalla, ja alettiin sitten olla sen verran huolissamme mm. tuhansista valokuvistamme ja muustakin koneen sisällöstä, että hankittiin Darwinista back-up-levy, 160 euroa. Tämä olisi tietysti pitänyt hommata ja Suomesta, tai siis sellainenhan pitäisi olla jokaisella kotona ilman mitään reissujakin. Nih!

Vinkki sniiduilijalle: Jos pärjäät vanhoilla vaatteillasi, mahdollisimman vähillä ja halvoilla kosmetiikoilla, vältyt yllättäviltä isoilta hankinnoilta ja ostat muutenkin yleensä mieluummin halpaa kuin laatua, rahaa ei todennäköisesti kulu ostoksiin kovinkaan paljon.

Vinkki piilarinkäyttäjälle: Ota matkaan tarpeeksi piilareita koko matkan ajaksi. Jos saavut Australiaan Aasiasta, hanki piilarisi sieltä. Aasiassa piilareita saa ostaa optikkoliikkeestä ilman reseptiä ja hinnat ovat kohtuulliset (eivät kuitenkaan merkittävän halvat). Älä kuitenkaan jätä piilareiden hankintaa viime tinkaan, omaa merkkiäsi tai vahvuuttasi ei välttämättä löydy ekasta, tokasta tai vielä kolmannestakaan optikkoliikkeestä. Australiassa piilareiden hankinta on hankalaa, kuten Suomessakin. Optikkoliikkeestä voit ostaa piilareita ainoastaan reseptillä tai käytyäsi kalliissa silmälääkärin konsultaatiossa (vähintään 60 euroa). Itse asiassa ensimmäisessä optikkoliikkeessä, josta asiaa tiedusteltiin, oltiin vähän ihmeissään. Ai että mitenkö piilareita voi Australiassa hankkia? Eräs optikkoliike Darwinissa möi Arnalle paketin päivälinssejä kun käsilaukusta löytyi pari kertakäyttöpiilareita todisteeksi piilarinkäytöstä. Suomalainenkin resepti olisi kelvannut, jos se olisi ollut englanniksi. Lopulta päädyin tilaamaan piilareita netistä, laitoin toimitusosoitteeksi silloisen hotellimme Port Douglasissa, ja sovin vastaanottohenkilön kanssa, että ilmoittaa minulle kun postipaketti saapuu, vaikka emme kyseisessä hotellissa enää asuneetkaan (Port Douglasissa kyllä edelleen, mutta toisessa kämpässä). Hain paketin postista ja näin loppureissun piilariongelmat tuli ratkaistua. Kalliisti.

Kaljoittelu 18 e/pv

Ennen Australiaan saapumista ajateltiin, että Australiassa ei ainakaan tule tissuteltua kaljaa tai viiniä, siellä kun on niin kallista. Phyh. Australialaiseen elämänmenoon kuuluu päivittäinen oluen juominen, joten ihan huomaamatta mekin otettiin tavaksi juoda ei nyt ihan päivittäin, niin aika usein kuitenkin tuoppi tai pari. Tai lasi viiniä tai cocktail. Tai joskus kolme tai neljäkin, harvoin enempää. Baarissa, oikein sillä lailla pitkän kaavan mukaan, ei käyty koko kolmen kuukauden aikana kuin kerran pari, ja niilläkin kerroilla mentiin ennen puolta yötä kotiin. Kaljoittelusumma on suuri siksi, että yksi pieni tuopillinen (eli 425 millin schooner) baarissa maksaa 5–8 euroa, viinilasillinen 8 euroa, cocktail 10–13 euroa. Pussikaljoittelu kotona olisi tullut halv(emm)aksi, mutta ei harrastettu sitä kertaakaan, meidän mielestä kun hauskinta oli pubissa tai terassilla istuminen ja ohi soljuvan elämänmenon ihmettely.

Vinkki sniiduilijalle: Jos et käytä ollenkaan alkoholia tai huikka maistuu hyvin harvoin, tai tykkäät mieluiten tissutella tonkkaviiniä muiden reissareiden kanssa hostellilla, kaljoittelukulusi jäävät huomattavasti pienemmäksi.

Liikkuminen 14 e/pv

Liikkumisen osuus jäi koko piirakasta yllättävän pieneksi. Osasyynä lienee se, että taivallettiin aika pitkä matka pakettiretkien mukana aina Melbournesta Alice Springsiin asti, ja pari pidempää matkaa taitettiin lentäen (lennot on laskettu erikseen, ei sisälly käyttörahoihin). Tähän summaan sisältyy Greyhound-bussipassi Cairnsista Melbourneen, autonvuokraus Port Douglasissa päiväksi, bussiliput Cairnsista Port Douglasiin ja takaisin, muutamia taksimatkoja ja lentokenttäbusseja sekä paikallisliikenteen bussi-, juna-, metro- ja lauttamatkoja. Paikallisliikennettä tultiin käyttäneeksi aika vähän, liikuttiin pääasiassa kävellen, jos sen vain mitenkään oli mahdollista. Paikallisliikenne on muuten yllättävän kallista monissa Australian kaupungeissa. Esim. Brisbanessa asuttiin noin puolen tunnin kävelymatkan päässä CBD:stä, ja kaksi pysäkinväliä paikallisjunalla tälle välille kustansi melkein kolme euroa per nuppi! Taksi samalle matkalle maksoi 12 euroa, joten kolmen tai neljän hengen seurueella taksimatka on melkein kannattavampi, mekin otettiin kerran isojen kantamusten kanssa taksi ja päästiin nopeasti ja mukavasti kotiovelle asti.

Vinkki sniiduilijalle: Aja pitkät matkat Greyhoundilla (opiskelijakortilla ja monella muullakin kortilla saa alennusta – selvitä etukäteen!) ja kaupunkioloissa kävele tai pyöräile mahdollisuuksien mukaan (joillakin hostelleilla on tarjolla polkupyöriä ilmaiseksi tai edullisesti). Jaa autonvuokraus- ja taksikulut muiden reissareiden kanssa.

Muut 13 e/pv

Muut-kategoriassa suurimpia kulueriä olivat nettikulut, postituskulut (kolme Suomeen lähetettyä pakettia) sekä muutama kuosituskeikka (parturi, kampaaja, mani-pedi, hieronta).

Netti: Internetin käyttö tulee Australiassa kalliiksi. Harvoissa hostelleissa tai hotelleissa on tarjolla ilmaista wifiä, maksullinen wifi maksaa kahdesta neljään dollaria per tunti, ja tunnissa nyt ei ehdi tehdä juuri mitään. Aina wifiä ei myöskään saanut toimimaan omassa läppärissä, joten nettiä olisi pitänyt lähteä käyttämään johonkin hostellin yhteistiloihin (joissa koneet olivat aina varattu), nettikahviloihin (blaah) tai kirjastoon (jossa netti olisi kaiketi ollut ilmainen). Ei kiitos. Me haluttiin helppo, nopea ja jatkuva pääsy nettiin milloin tahansa, missä tahansa, omilla vehkeillä, joten päädyttiin ostamaan oma nettimokkula sekä kaksi erillistä sim-korttia, toinen kännykkään ja toinen nettimokkulaan. Tämä tuli lopulta kalliimmaksi kuin olimme etukäteen arvioineet, mutta silti päivittäiset nettikustannukset jäivät 2,5 euroon per päivä. Ja netti oli käytössä aina.

Postitus: Lähetettiin Australiasta kolme pakettia Suomeen, paketit sisälsivät jonkin verran tuliaisostoksia, mutta myös tarpeettomaksi käyneitä matkavarusteita plus yhden rikkinäisen kameran ja yhden rikkinäisen rinkan (joiden saamisesta toimintakuntoon haaveilemme).

Kuositus: Arto kävi Australiassa parturissa ja Arna kampaajalla, manikyyrissä ja pedikyyrissä. Kerran käytiin molemmat jalkahieronnassa. Kuosiutuminen ei ole Australiassa halpaa!

Loppu koostuu pesulakuluista, säilytyslokeromaksuista (jopa hostelleissa, joissa olet asunut edeltävät päivät, saatat joutua maksamaan reppujen säilytyksestä päivän ajan, jos lentosi tai muu kulkupelisi lähtee illalla), yksistä stand-up-lipuista, punttiskäynneistä, katutaiteilijoille heitetyistä roposista, hyväntekeväisyyteen lahjoitetuista pennosista, yhdestä isohkosta luottokorttilisämaksusta, yhdestä lääkärikäynnistä sekä muista satunnaisista menoista.

Vinkki sniiduilijalle: Jos käytät nettiä ainoastaan ilmaisissa paikoissa, et lähettele postipaketteja Suomeen, et käy parturissa tai kampaajalla hieronnasta nyt puhumattakaan, et helly katusoittajien tai rahankerääjien edessä, pääset tämän kategorian osalta halvalla.

Nähtävyydet 2/pv

Tämä siivu jäi pieneksi, sillä suurin osa pääsymaksuista, kansallispuistomaksuista sun muista sisältyi pakettiretkien kokonaissummiin. Pakettiretkien ulkopuolisia nähtävyyksiä tuli koluttua seuraavasti: akvaarion sisäänpääsymaksu Darwinissa, rugby-liput Townsvillessä, panimokierros Brisbanessa sekä Harbour Bridgen pylonin sisäänpääsymaksu Sydneyssä. Jätettiin aika paljon menemättä maksullisiin nähtävyyksiin juurikin kalliiden sisäänpääsymaksujen takia, mutta emme koe jääneemme paitsi mistään.

Muita kuluja

Ennen matkaa syntyneitä kuluja käsitellään ensimmäisessä raha-aiheisessa kirjoituksessa, Tilinpäätös – Aasian raha-asiat -postauksessa, joten kannattaa käydä kurkkaamassa sekin, mikäli matkabudjetin laadinta sattuu olemaan paraikaa työn alla.

Shoppailuakin tuli Australiassa harrastettua, mutta niitä kuluja emme ole sisällyttäneet näihin erittelyihin. Ostettiin kotiinviemisiksi mm. pari keittokirjaa, muutamia kodintavaroita ja sisustusesineitä, tulisia sekä tärkeimpänä (ja kalleimpana!) ihan ikioma didgeridoo! Opeteltiin saamaan vempeleestä irti etäisesti aitoa ääntä muistuttavaa pörinää, joten harjoittelu saa jatkua koti-Suomessa!

error
{ 0 comments… add one }

Leave a Comment