≡ Menu

Torakoita hotellihuoneessa

Torakoita hotellihuoneessa

Makassar, Indonesia 2012

Saavuimme Makassariin, Etelä-Sulawesin pääkaupunkiin alkuillasta pitkän bussimatkan jälkeen. Olimme matkanneet Indonesiassa ristiin rastiin jo toista kuukautta, joten pitkät bussimatkat olivat tulleet tutuiksi.

Vaikka tämänkertainen etappi olikin ollut varsin onnistunut siirtymä, matkapäivät tahtovat aina ottaa voimille ja perille päästyä sitä halajaa yleensä heti illallisen jälkeen majapaikkaan chillailemaan. Varsinkin tässä tapauksessa kun matkamme jatkuisi jo heti seuraavana aamuna. Emme olleet löytäneet Makassarista erityisen kiinnostavia kämppiä , joten tyydyimme normaalista poiketen Lonely Planetin suositukseen, Hotel Lestariin.

Huone ei ollut kummoinen, vähän nuhjuinen ja nukkavieru, mutta ajaisi asiansa yhden yön kotina varsin mainiosti.

Kävimme syömässä aikaisen illallisen ja päätimme painua huoneeseemme lukemaan ja lepäilemään.

Pian huomasimme, ettemme olleet yksin. Torakka perkele! Ja jos niitä on yksi, niin… Arto painui respaan ilmoittamaan asiasta.

Respan kundi oli selvästi kuullut kutsumattomista vieraista ennenkin. Nyökkäsi vain ja nappasi tiskin alta suurimman hyönteismyrkkypumpun mitä olimme ikinä nähneet. Tiedättehän, sellaisen mörssärin, jolla sarjakuvissa sumutetaan kutsumattomia ötökkävieraita? No, tällaisen raskaan aseistuksen kera sankarimme lähti huoneeseemme torakkajahtiin.

Kaveri tiesi heti, mihin osoittaa kemiallisen häätöilmoituksensa. Tuonne oven taa kunnon turaus, sitten pöydän alle samanmoinen, verhoihin hieman kevyempi sumutus ja lopulta sängyn alle totaalipumppaus. Lopuksi kaveri veti taskustaan pienemmän suihkepullon, jonka tarkoitus oli kai häivyttää myrkkypilven katku, mutta tämä ”kukilta tuoksuva” raikaste sai meidät epäilemään sen olevan vähintäänkin yhtä ärhäkkä myrkky.

Henkilökunnan edustaja poistui, ja me jäimme päät pyörällä seisomaan myrkkypilven valtaamaan huoneeseen. Makuuhuoneeseemme, jossa meidän pitäisi siis aivan kohta nukkua kokonainen yö.

Toisaalta torakkaa ei enää näkynyt. Homma hoidettu, ajattelimme. Ikkunattomassa kaasukammiossa nukkuminen ei välttämättä olisi se terveellisin vaihtoehto, mutta mutta väsymys veti pidemmän korren ja painuimme pehkuihin.

Pimeyden laskeuduttua jostain alkoi kuulua rapinaa. Valot päälle, ja eikös näitä pieniä vihulaisia juoksennellut pitkin lattiaa. Totaalisen väsyneinä emme jaksaneet tehdä asialle enää mitään. Myrkky ei näyttänyt auttavan, eikä huoneen vaihtamisesta taitaisi tällaisessa tapauksessa olla hyötyä.

Yritimme jatkaa unia.

Pian Arto tunsi pienten jalkojen vipeltävän pitkin rintaansa. ”No voi jumalauta, nyt niitä on sängyssäkin!”

”No ei ne nyt sentään sänkyyn tule”, tuhahti Arna unisena.

Lopulta uni tuli Artollekin. Kenties torakat olivat painuneet myrkyttömämpään ympäristöön tai heittäneet veivinsä.

Aamulla nousimme anivarhain jatkaaksemme matkaamme. Torakoista ei ollut enää havaintoakaan – paitsi Arton selän alla, josta löytyi yksi liiskaantunut yksilö.

”Ai ei ne nyt sentään sänkyyn tule, vai?”

Torakoita hotellihuoneessa

Reissumme halvimmasta ja nuhjuisimmasta hotellihuoneesta ei tullut räpsäistyä kuvan kuvaa, mutta vasemmalla hurmaavan torakkahotellin Lestarin julkisivu.

Tarinoita maailmalta on juttusarja, jossa kerromme menneillä reissuillamme tapahtuneista hauskoista sattumuksista ja yllättävistä kohtaamisista eri puolilla maailmaa.

Lue lisää Sulawesista

Kohti Sulawesin Suurta Seikkailua

Veriset hautajaiset Tana Torajan tapaan

Perkeleellinen bussimatka

Tentena – lepakkoa lautasella

Poya Lisa – Togeanien paratiisi

Uintireissulla meduusajärvellä

{ 2 comments… add one }
  • petra -sängyn alla 4.8.2023, 14:01

    Tuo hotellirakennus näyttää oikein symppikseltä! Mut vaikea olis yöpyä huoneessa jossa ei ole ikkunaa 😳 kiitos kun jaoit tämänkin sattumuksen 😃

  • Torakat ovat tosiaan inhottavia!

    Indonesiassa ristiin rastiin matkustaminen kuulostaa ihan mahtavalta, mutta varmasti siirtymiset ottavat voimille. Voin hyvin kuvitella, että erityisesti Sulawesin saarella tiet eivät ole parhaassa mahdollisessa kunnossa. Meillä sieltä lähinnä kokemusta vain Manadosta ja Bunakenista, mutta mielellään matkustaisimme siellä laajemminkin, erityisesti vedenalainen maailma kiinnostaisi.

Leave a Comment