≡ Menu

Joutenolon ihanuus

Gilit Indonesia

Blogi on jäänyt niin pahasti jälkeen, että päätettiin hypätä Ubudista ja reilun kuukauden takaisista joogatunnelmista suoraan nykyhetkeen. Tässä välissä on tapahtunut kaikenlaista enemmän tai vähemmän kertomisen arvoista (Lovinan ja Mundukin reissu, pyöräretki, päivä Kutalla ym.), joista saatetaan julkaista pientä matkaraportin poikasta myöhemmin (jos saadaan aikaiseksi), mutta nyt ajankohtaisempiin aiheisiin.

Gilit_Artokelluu_blogi

Tultiin Gili-saarille tänne Lombokin kylkeen reilu viikko sitten. Pääasiassa ollaan asuttu Gileistä suurimmalla ja vilkkaimmalla eli Gili Trawanganilla, mutta tehtiin myös parin päivän retki pikkuiselle Gili Menolle. Tarkoitus oli relailla täällä saarilla muutama päivä tai viikko ennen Sulawesin seikkailuja, mutta niinhän siinä taas kävi, että puolitoista viikkoa on kulunut ihan huomaamatta. Tällä kertaa meillä on kyllä hyvä selitys (jos sellaista yleensä tarvitaan), muslimien pyhä kuukausi Ramadan päättyi nimittäin eilen ja silloin (ja pari päivää ennen ja jälkeen) puoli Indonesiaa on liikkeellä. Tämä tarkoittaa täyteen buukattuja liikennevälineitä, kalliita hintoja ja jopa tavallistakin päättömämpää liikennettä (näkisittepä tämän liikenteen!), joten päätettiin ihan suosiolla lekotella saarilla kunnes pahin härdelli on ohi.

Gilit_lapset_blogi Gilit_venemenossa_blogi

Kyllähän täällä viihtyy. Vesi on turkoosia ja hiekka valkoista ja aurinko paistaa pilvettömältä taivaalta päivä toisensa jälkeen. Oikein kaunista. Ensivaikutelma ei tosin ihan vastannut odotuksiamme Tiomanin Nipah-rannan kaltaisesta paratiisista, mutta mitä useampi päivä kuluu, sitä enemmän tänne tekisi mieli jäädä.

Ei täällä oikein mitään sen ihmeellisempää tekemistä ole (sukelluksen ja snorklailun lisäksi siis), ollaan tässä lähinnä kohennettu lomarusketusta ja luettu kirjoja, syöty kookospähkinöitä, juotu Bintangia ja sen sellaista.

Gilit_Arnakaljaa_blogi Gilit_auringonlasku_blogi

Kuulostaapa tarkemmin luettuna aika vaatimattomalta tuo kuvaus. Aika suomalaiselta. Suomalainenhan ei nimittäin kerskaile, ”kel onni on, se onnen kätkeköön” ja niin edespäin. Mutta totta puhuaksemme onhan tää ihan helvetin siistii. Aamulla herätys joskus siihen aikaan kuin huvittaa heräillä, aamiaisen jälkeen rannalle lekottelemaan, mahdollisesti jonkun hyvän kirjan pariin, välillä uimaan turkooseihin aaltoihin, joskus päivän kuumimpaan aikaan auringolta suojaan ja lounaalle, iltapäivällä taas rantsuun tai hyvin ansaituille päikkäreille, illan suussa auringonlaskua katsomaan kenties kylmän Bintangin kera. Kyllä tää aina kotiolot voittaa, ja aika kuus–nolla! Aika onnellisin ja kiitollisin mielin täällä ollaan, tuskin ihan heti tulee toista mahdollisuutta viettää vuosi näin, jokaisesta hetkestä nauttien.

Gilit_pilvet_blogi

Yksi ilon aihe täällä Gileillä on ollut se, että törmättiin heti  tokana päivänä suomalaiseen Pädeen
(jonka maanmainiota Moottoritiellä on puuma -blogia Arna on seurannut jonkin aikaa), jonka kanssa ollaan istuttu päivää ja vähän iltaakin ja vaihdeltu reissukuulumisia ja -vinkkejä. Pädeltä ollaan saatu myös hirveesti apua ja neuvoja näissä Indonesian viisumi- ja kaikenlaisissa muissakin kuvioissa. Kyllä on kuulkaa mukava tavata samanhenkistä seuraa ja jauhaa paskaa ihan selvällä suomen kielellä, parhaassa tapauksessa huurteisen Bintangin äärellä reggae-musiikkia kuunnellen. Ei todellakaan pöllömpää!

Gilit_vuori_blogi Gilit_veneet_blogi Gilit_rimpula2_blogi

Jos nyt kaiken hehkutuksen ja suitsutuksen lomassa saa vähän valittaa, niin täällä Gileillä on nyt pahin turistisesonki päällä. Hinnat on ihan jossain käsittämättömissä high season -sfääreissä, me jouduttiin esimerkiksi maksamaan Trawanganilla ihan perus rantabungalowista 300 000 rupiaa eli 26 euroa (sentään ilmastoinnilla ja puhtaalla vedellä) ja Menolla vielä peruksemmasta bungalowista huimat 350 000 rupiaa eli 30 euroa (ei puhdasta vettä eikä ilmastointia ja sijainti kauempana rannasta). Menolla yrittivät nyhtää meiltä hevoskyydistä (täällähän ei autoja tai muitakaan moottoriajoneuvoja ole) uskomattomat 80 000 rupiaa eli 7 euroa kun matkaa oli vain joku naurettavat puolisen kilsaa. Kauppoja ei todellakaan tehty vaan me käveltiin kyseinen matka rinkkoinemme ja reppuinemme alle varttitunnissa.

Missään ei myöskään tunnu olevan tippaakaan tinkivaraa, suurin osa turisteista kun maksaa pyydetyt hinnat mukisematta. Onneksi suurin osa Trawanganin turistilaumoista pysyttelee keskustan tuntumassa, pohjoiseen päin käveltäessä meno nimittäin rauhoittuu huomattavasti. Siellä me ollaan käytännössä maattu joko rannalla tai Coral Beach kakkosen reggae-baarissa ja meininki on ollut ihan rentoa.

Gilit_kylanraitti_blogi

Ai niin, tapahtuipa yhtenä päivänä jotain jännääkin! Makoiltiin ihan muina miehinä matalassa rantavedessä (täällä on saarien ympärillä paljon kuollutta korallia, joten laskuveden aikaan uimaan ei pääse kovin pitkälle rannasta ilman tossuja) rennossa kyynärnojassa, kun yhtäkkiä Arton kainalon ali luikahti jotain. Ponkastiin salamana ylös ja nähtiin kohtuullisen iso mustavalkoinen merikäärme*! Jälkikäteen kuultiin, että kyseinen lajike on tappava, joten ihan sellainen near death experience oli tämä.

Toistaiseksi ei olla vaivattu matkasuunnitelmilla juurikaan päätämme, vaan ollaan menty sinne minne nenä näyttää, yleensä päivän–parin varoitusajalla, mutta tässä on nyt sellaiset matkakohteet edessä, että on vähän pakko suunnitella. Aika kun on rajallista, budjetista puhumattakaan. Täällä saarilla ollaan ehditty vähän kelailla tulevia reissukuvioita, ja jonkinlaisia matkasuunnitelman tapaisia on alkanut hahmottua.

Me siirrytään täältä Gileiltä tänään Sanuriin Balille ja huomiseksi on lennot varattuna Denpasarista Makassariin, josta alkaa noin kolmen viikon Sulawesin seikkailu. Australiaan lennetään Indonesian viisumin viimeisenä voimassaolopäivänä 16.9. ja sitä ennen olisi kiva ehtiä vielä muutamaksi päiväksi Nusa Lembonganille rentoutumaan.

Gilit_vene_blogi

*Näissä vesissä elelee myös kyseistä mustavalkoista merikäärmettä erehdyttävästi muistuttava mustavalkoinen ankeriaslajike, eli kohtaamamme hirviö saattoi olla myös kala. Mutta me pysytään draamallisista syistä merikäärmetarinassa.

[Edit 15.5.2017: Saamiemme tietojen mukaan Gileillä, erityisesti Gili T:llä, meininki on muuttunut huomattavasti näistä vuoden 2012 tunnelmista. Rannat on siivottu täysin kaikista majapaikoista ja baareista ja hotelleja on rakennettu paljon lisää. Jos olet matkustamassa Gileille, kannattaa selvittää nykyiset olosuhteet esim. Päden Moottoritiellä on puuma -blogista ja erityisesti sen UKK-osiosta.]

error
{ 2 comments… add one }
  • Tomi 22.8.2012, 22:05

    Hehe, pitkällä reissulla sitä tosiaan vjoskus havahtuu miten vaivatonta ja sujuvaa onkin välillä heittää läppää Suomeksi 🙂

Leave a Comment