≡ Menu

Taakse jäi Vietnam

Vietnam Hué Citadel

Odotukset Vietnamia kohtaan olivat korkeat. Edellinen vierailumme maahan ei ollut niitä onnistunut täyttämään, vaan jätti nälän, josko Vietnam pystyisikin tarjoamaan sitä jotain, jotain jossa naapurimaat jäisivät kauas taakse – ei pystynyt.

Toki tapasimme muutamia aivan mahtavia ihmisiä, söimme todella herkullista ruokaa, näimme paikkoja ja koimme asioita, jotka olivat todella vertaansa vailla.

Vietnam palatsiNguyen-dynastiaan kuuluneen hallitsijan Minh Mangin hauta Huéssa oli hieno ja valtavan suuri rakennelma

Vietnam rauniotToisen Nguyen-hallitsijan Tu Ducin hauta myöskin Huéssa, hautoja olisi ollut muutama lisääkin, mutta meille riitti kaksi.

Vietnam munkkiMunkki Thick Quang Ducin – joka poltti itsensä vuonna 1963 mielenosoituksellisesti – kotipagoda Thien Mu oli rauhallinen paikka (Huéssa)

Vietnam patikoimassaVietnamissa on rutkasti kaunista luontoa samottavaksi

Vietnam vesiputous DalatissaVesipuisto Dalatissa jäi mieleen rauhallisena ja kauniina paikkana

Vietnam nuudelisoppaaRiisinuudelisoppa eli pho oli hyvää ja sitä syötiin paljon!

Vietnam sleeper busBussimatkat taitetaan Vietnamissa sleeper-busseilla, joilla on oikeastaan aika leppoisaa matkustaa (jos bussit ovat hyväkuntoisia)

Mutta… Jos yksi omena riittää pilaamaan korin, ei useampi ainakaan auta asiaa.

Päällimmäisenä jäi mieleen jatkuva vedätys. Valehtelu, huijaus, palturin puhuminen, suoranainen kusetus. Siinä missä thaimaalainen helppoheikki ”ryöstää” meitä turisteja pyytämällä kiskurihintaa halpistuotteesta, vietnamilainen virkaveli tai jopa virallisen nähtävyyden lipunmyyjä vaihtaa vikkelästi saadun setelin pienempään tai antaa vaihtorahoista väärin takaisin. Konstit on monet, sano ämmä kun kissalla pöytää pyyhki.

Vietnam Hue CitadelVierailu Huén vanhassa kaupungissa Citadelissa meni piloille, kun tajusimme meitä huijatun lipunmyynnissä (palattiin lipunmyyntiin ilmoittamaan, että olimme hokanneet heidän setelinvaihtotemppunsa, ja saimme huijatut rahamme takaisin)

Vietnamilaisten epärehellisyys (tiedämme, ei saisi yleistää) oli jatkuvaa ja siksi hyvin uuvuttavaa. Juuri koskaan emme saaneet sitä mistä olimme maksaneet ja juuri koskaan meille sanotut tai luvatut asiat eivät pitäneet paikkansa. Rahan kanssa sai olla todella tarkkana.

Vietnam sleeper busOpen-tour bussien lipunmyyjä vannoi, että heidän firmansa bussit ovat hienoja ja uusia VIP-busseja, joissa on tottakai myös vessat. Tällaisella rähjällä (mm. selkänojat, turvavyöt, lukulamput, ilmastointi rikki) sitä sitten matkustettiin, ja on varmasti sanomattakin selvää, että bussissa ei ollut vessaa.

Vietnam huijaussuklaaSuklaakaan ei ollut sitä mitä piti 🙂

Meidän jäyhien härmäläisten sanotaan usein olevan jöröjukkia ja puhua pukahtamattomia mörököllejä. Meidän kokemuksemme mukaan vietnamilaiset ne vasta mörököllejä ovatkin. Meillä jäi päällimmäiseksi kuva töykeästä, aggressiivisesta ja ylimielisestä kansasta, jolta ei ystävällisyyttä herunut vaikka kuinka yritimme itse hymyillä ja olla kohteliaita.

Olimmeko liian turistikeskeisissä paikoissa? Vai emmekö tarpeeksi turistikeskeisissä? Pitääkö mennä ökyresortteihin tai luksushotelleihin saadakseen hymyn ja ystävällisen kohtelun (rahalla)?

Me ollaan aina haluttu matkustaa kestävästi ja kannattaa paikallisia pienyrittäjiä. Niin matkajärjestelyissä ja hotelleissa kuin baareissa ja ravintoloissakin. Oli ikävä huomata kuinka monen pettymyksen jälkeen jalat veivätkin mieluummin länsimaisen omistamaan/ylläpitämään hotelliin tai matkatoimistoon, jossa homma toimii ja sitä saa mitä tilaa, kuin paikallisten vedätettäväksi.

Vietnam Nha Trang irkkubaariSt. Patrick’s Dayn kaljoilla irkkubaarissa Nha Trangissa (kiitokset kuvausavusta saksalaiselle herralle)

Suurimman pettymyksen koimme Haiphongissa. Olimme ennen matkalle lähtöämme tutustuneet parin mutkan kautta Suomessa asuvaan vietnamilaiseen tyttöön – kutsutaan häntä tässä L:ksi – joka matkasuunnitelmistamme kuultuaan innostui silminnähden ja ilmoitti, että voisimme kernaasti vierailla hänen Haiphongissa asuvan perheensä luona. Mekin innostuimme, sillä olisihan etuoikeutettua saada vierailla oikeassa vietnamilaisessa kodissa ja saada paikallisten vinkkejä vierailemisen arvoisista paikoista. L:n perhekin vaikutti innokkaalta tavata kaukana pohjolassa asuvan tyttärensä suomalaisia kavereita. Halusivatpa jopa tarjota meille aterian! Pyysimme L:ää ilmoittamaan perheelleen, ettei meitä varten tarvitsisi mitään juhla-ateriaa pakertaa, vaan  olisimme enemmän kuin otettuja aivan tavallisesta vietnamilaisesta arkiruoasta.

Odotimme perheen tapaamiselta paljon, ostimme jopa jatkoviisumit voidaksemme viettää Haiphongissa hieman pidemmän aikaa kuin vain päivän. Pettymys oli valtava, kun viimein Haiphongiin saavuttuamme ja L:n siskon tavattuamme kävi ilmi, että perhe halusikin meiltä vain rahaa, tietyn suuruisen eurosumman jopa.  Kyse ei ollut vain ruokakustannuksista, jotka olisimme kuitanneet mielellämme, vaan vietnamilaisittain erittäin suuresta summasta, jolla olisi syönyt hienommassakin ravintolassa kymmeniä kertoja. Ja joka olisi tuntunut meidänkin matkakukkarossamme. Jäätyämme kahdestaan kahvilaan L:n siskon lähdettyä, tarjoilija palasi luoksemme ja huikkasi ohimennen varoituksen sanan: ”There are bad people here, be careful”. Harmistuneina painuimme takaisin hotellille ja jatkoimme heti aamulla matkaa.

Yritettiin vielä monta kertaa löytää selitystä tapahtuneelle. Jäikö meiltä jotain ymmärtämättä? Onko kyse vain kulttuurierosta? Samoin tarjoilijan varoitus jäi vaivaamaan. Oliko hän ajamassa vain omaa etuaan?

Kokemiemme asioiden takana on varmasti moninaisia syitä: köyhyydestä johtuvaa epätoivoa, ranskalaisten siirtomaaisäntien ja amerikkalaisten sotajoukkojen kylvämää pelkoa ja ehkä vihaakin länsimaita kohtaan, mutta olivat syyt mitä tahansa, meille jäi koko maasta paha maku.

Ainoastaan vietnamilaisesta kahvista jäi hyvä maku, se oli todella hyvää! Mutta se ei riitä syyksi palata maahan enää kolmatta kertaa. Vietnam on osaltamme nähty.

Vietnamilainen kahviVietnamilaista kahvia tuli juotua koko ajan ja paljon – se oli hyvää!

error
{ 10 comments… add one }
  • Siru 13.4.2012, 13:35

    Mua on kiinnostanut matkustaa Vietnamiin, mutta eipa hirveesti kiinnosta enaa. Tai sitten me mennaan tosiaan sinne mega-luksus-resorttiin okyilemaan. Hyva kuulla kuitenkin rehellinen mielipide maasta ja toivon mukaan muualla saatte olla vahan rennommin eika tarvitse koko ajan olla varuillaan. Ma en jaksa tollaista kusetusta yhtaan – Romaniassa oli sama homma (ja varmasti samoista syista kuin Vietnamissa).

    Ihanaa jatkoreissua teille!

    • Cocoa etsimässä 16.4.2012, 01:37

      Moikkamoi! Monet kyllä tykkää Vietnamista, mekin ollaan kuultu paljon hyvää siellä käyneiltä, että voihan se olla että se olisikin just teidän juttu :). Tottahan toki Vietnamissakin on iloisia, ystävällisiä ja vilpittömiä ihmisiä, mutta me vaan törmättiin niin harvaan, että kokemus jäi pahasti miinuksen puolelle. Eli ei kyllä ihan suoranaisesti voida suositella Vietnamiin matkustamista, mutta jos haluatte mennä, niin Phu Quoc (edellisellä reissullamme) oli aika kiva, siellä on nykyään varmaan niitä ökyresorttejakin jo :).

  • Tau 14.4.2012, 08:00

    Oli tosi kiinnostavaa lukea kokemuksianne Vietnamista, harmi että homma meni tuollaiseksi kusetukseksi. Erityisesti se perhe-juttu oli mielenkiintoinen, minuakin jäi oikein vaivaamaan että mitähän siinä oli taustalla. Meitä varoitettiin Koh Lannasta lähtiessämme Vietnamista, emäntä kertoi kamalia juttuja mitä hänen vierailleen oli tapahtunut siellä. Ehkäpä heidän silmissään kaikki länsimaalaiset ovat käveleviä dollareita… samaa oli hieman havaittavissa Cambodiassa, mutta ei missään nimessä tuolla asteella kuin teidän kokemuksenne olivat. Thaimaa tuntuukin sitten ihan jo tutulta ja turvalliselta tuollaisen jälkeen. 😉 Meillä on vähän samanlaisia kokemuksia noista Lonely Planet -suosituksista, aika usein oma mielipide eroaa niistä. Siksi onkin hienoa että ihmiset kirjoittavat matkablogeja ja saa lukea aitoja kokemuksia. 🙂 Keep up the good work!

    Toivottavasti jatkoreissu sujuu paremmissa merkeissä!

    terkuin 396-päiväläiset

    • Cocoa etsimässä 16.4.2012, 01:56

      Terve 396, reissu sujuu nyt jo mahtavissa merkeissä kun päästiin Malesiaan :).

      Niinhän se on, että länkkärituristit näyttävät vietnamilaisten silmissä todella rikkailta. Mutta turistien jatkuva kusettaminen on todella lyhytnäköistä, sitä siellä ei tunnuta ymmärrettävän (paitsi just niissä viiden tähden mestoissa). Me reissattiin Kambodzassa muutama vuosi sitten, ja vaikka sielläkin vedätystä tapahtui, niin ei mielestämme ollenkaan samassa mittakaavassa kuin Vietnamissa.

      Me luotetaan nykyisin melkein enemmän Tripadvisoriin kuin Lounariin, jälkimmäisessä tiedot vanhentuvat aika nopeasti. Muuten LP:t on kyllä hyviä opuksia, mutta hotelli- ja ravintolasuositukset ei aina ole ihan ajan tasalla.

      Antoisaa matkan jatkoa myös teille!

  • Anonyymi 20.4.2012, 13:06

    Olipa taas hauska lukea juttuja ja ERITYISESTI katsella kuvia 🙂 Näytätte jotenkin vieläkin leppoisammilta ja tyytyväisemmiltä kuin lähtiessä?!? 😉

    Käytin muuten juuri tällä viikolla perinnöksi jättämäänne tasoitetta ja lastaakin. Remppa etenee jotenkin liian hitaasti kun haluttais jo muuttaa..

    Täällä perjatai iltapäivän kunniaksi on viileetä ja sataa vettä..

    -Tomi

    • Cocoa etsimässä 27.4.2012, 09:37

      Arto nyt on aina leppoisa ja tyytyväinen, mutta pakko myöntää että Arna totta tosiaan on leppoisampi ja tyytyväisempi kuin lähtiessä :).

      Kyllä se remontti valmistuu ihan tuota pikaa, kuultiinkin vähän remonttikuulumisia broidiltasi. Eikä mee kuin pari vuotta niin haaveilette jo taas uudesta remontista =D.

  • Anna / Muuttolintu 21.1.2016, 01:46

    Voi kurja mikä huijaus, oishan tuo potuttanut. Me ei kumma kyllä kohdattu Vietnamissa tätä epärehellisyyttä – tai sitten ei vaan huomattu? 😀

    • Cocoa etsimässä 14.2.2016, 19:17

      Me ei olla missään tultu niin jatkuvasti huijatuksi kuin Vietnamissa, ja ollaan kuultu vastaavia kokemuksia muiltakin. Toisaalta ollaan kuultu kyllä myös päinvastaisia kokemuksia, oikeinkin positiivisia sellaisia. Hyvä että te olette epärehellisyydeltä säästyneet, tai jos ette ole huomanneet, ehkä sekin on vain hyvä =D.

  • Mirkku 12.12.2016, 13:36

    Olin itsekin Vietnamissa kuukauden vuonna 2012 ja jäi samanlainen maku maasta… Upeita luonnonkohteita ja mielenkiintoisia paikkoja, mutta paikalliset olivat pääosin aika epäystävällisiä ja ahneen tuntuisia. Ennen lähtöä maasta uhosin kaverilleni ärsyyntyneenä huonojen kokemusten jälkeen, etten suosittele Vietnamia varmasti kenellekään. 😀 Jälkeenpäin olen miettinyt liioittelinko vain, kun aika on vähän kuitenkin kullannut muistoja. Mutta teidän koko tekstinne kuulosti liiankin tutulta.

    Ja komppaan muita kommentoijia siinä, että Kambodzassa ei tullut läheskään samanlaista tunnetta, eikä siellä huijauksiakaan niin paljon yritetty. Paikalliset olivat pääosin todella ystävällisiä haluamatta sillä mitään rahallista hyötyä ja saimme ravintoloissa välillä jopa jotain ekstraa pyytämättä, jostain syystä.

    Löysin äsken bloginne, ja pakko sanoa, että vaikuttaa näiden muutaman postauksen jälkeen mielenkiintoiselta. 🙂 Jatkan lukemista!

    • Cocoa etsimässä 14.12.2016, 12:51

      Moi Mirkku! Kiitos palautteestasi ja kiva että löysit blogimme pariin :). Postauksiahan meillä riittää, joten toivottavasti palaat vielä lueskelemaan useampiakin juttuja. Postaustoiveitakin saa muuten esittää, mielellämme kirjoittelemme aiheista, jotka lukijoita erityisesti kiinnostavat.

      Ja vielä tuohon Vietnamiin… Meistäkin välillä tuntuu, että olemmekohan ylireagoineet tai tulkinneet asioita väärin, ja toisinaan mietimme pitäisiköhän maalle antaa vielä yksi mahdollisuus. Mutta sitten sitä palaa näihin teksteihin, joiden kautta se kokonaisvaltainen pettymyksen tunne muistuu taas mieleen, ja haikailu loppuu siihen paikkaan. Maailmassa on niin monta kiinnostavaa kohdetta, että eiköhän Vietnamille ole kahdella reissulla ja useammalla viikolla annettu jo tarpeeksi mahdollisuutta. Monethan kyllä tykkäävätkin, eli Vietnamin-matkaa suunnittelevan kannattaa muistaa, että kokemuksia on monia. Ei pidä uskoa vain yhtä mielipidettä, vaan tutustua useampiin ja tehdä niiden perusteella sitten päätös lähteäkö vai ei.

Leave a Comment